Kaupunkimallit tulevat, oletko valmis?

Posted · Add Comment

FLIC järjesti marraskuun alussa Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä Kaupunkimallit 2017 –seminaarin, johon osallistui reilut 130 henkeä. Paikalla oli edustus 30:stä kunnasta ja lisäksi mukaan tuli muuta julkista sektoria ja yrityksiä. Osallistujajoukko peilasi hyvin alan tilannetta. Paikkatietoyhteiskunnan keskiössä on kunnat, joissa syntyy vähintään 80% yhteiskunnallisesti oleellisista paikkatiedoista. Vastaavien teemaseminaarien järjestämiselle Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä todettiin olevan selvä tilaus myös muistakin aiheista.

Kaupunkimallit puhuttavat, mistä on oikein kysymys? Asiaa lähestyttiin kolmesta suunnasta. Miten tietojen keruutekniikat kehittyvät, miten syntyvää tietovarastoa voidaan hallita ja miten kaupunkimalleja hyödynnetään jo tänään. Kaikki näkökulmat kiinnostivat osallistujia ja keskustelu oli vilkasta. Seminaarista saatu osallistujapalaute motivoi jatkamaan aiheen käsittelyä syvemmältä. Nyt käsitellyt teemat voisivat jokainen olla oman seminaarinsa arvoisia.

Olimme saaneet seminaarin asiantuntija-alustusten tueksi kaksi keynote-näkökulmaa. Rakennusliike Lehto Groupin digijohtaja Tiina Talvitie viitoitti toimintatapojen muutokseen tarvittavia elementtejä. Digitalisaation hyödyt luodaan ymmärryksen, sitoutumisen ja panostuksen summana. Ihmiset eli työntekijät tulee motivoida innostumaan muutokseen. Olemassa oleva teknologia mahdollistaa ja innostaa arjen tehtävissä ja näin saadaan aikaan halutut hyödyt. Iltapäivän keynote-puhujana oli Vantaan kaupungin rakennusvalvontaa johtava Pekka Virkamäki, joka puolestaan avasi miten kokonaisvaltainen sähköiseen toimintakulttuuriin siirtyminen siirtää arkistokaapit kaatopaikalle ja kunnan yhä tiiviimmin osaksi asiakkaan tietovirtaa ja prosesseja. Ajattelussa asiakas on vahvasti keskiössä myös kunnissa.

Mikä itse asiassa on kaupunkimalli? Siinä on kysymys, johon seminaarissa ei varmaankaan saatu varsinaista vastausta. Keskustelut paneeleissa hakivat linjaa. Melko selväksi tuli, että kuntien prosessit konvertoituvat hyvää vauhtia nykyisestä dokumenttipohjaisesta maailmasta uuteen muotoon. Tehtävät tullaan hoitamaan fyysisen maailman digitaalisella kopiolla. Mallinnettuna ovat ympäristö, rakennukset entistä yksityiskohtaisemmin ja myös sisältä sekä infrastruktuuri niin maan alta kuin päältäkin. Muutos koskee siis mittaustoimen tehtäviä, kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua, kunnallistekniikkaa, rakennusvalvontaa ja montaa muutakin kunnan hoitamaa tehtävää. Tehtäviä hoidetaan välineillä, joissa keskiössä on hyöty eikä vain tiedot.

Kunnissakin prosesseja ohjaa lainsäädäntö ja käytettävissä olevat resurssit. Tehtävissä syntyvät dokumentit ovat lähinnä 2-uloitteisia, määrämuotoisia ja niiden tulkitseminen onnistuu koulutuksen ja kokemuksen omaavilta henkilöiltä. Kun tehtävien hoito toteutetaan kaupunkimalleihin eli siis fyysisen ympäristömme digitaalisiin kopioihin perustuen, saavutetaan tuottavuudessa kvanttihyppy. Dokumenttien tulkinnasta siirrytään pelilliseen virtuaalikaupunkiin. Loikan ottaminen tietysti edellyttää myös regulaation sopeutumista tukemaan kehitystä. Keskustelua syntyikin lainsäädännön muutostarpeista. Uhkakuvana näkyy teknologian nopeaa kehitystä jarruttava regulointi. Jos olemme rehellisiä itsellemme, emme todellakaan tiedä milloin ja mihin nyt nopea teknologian kehitys voi johtaa. Miten onnistumme laatimaan asian edellyttämät onnistuneet lakimuutokset? Regulaatio voi myös kiihdyttää muutosta.

Kartat siis katoavat tai vähintäänkin muuttavat muotoaan ja merkitystään. Ehkä jatkuvasti ylläpidettävästä ympäristön digitaalisesta kopiosta tulostetaan edelleen karttojenkin muotoisia raportteja, mutta ainakaan karttatietokantojen ylläpidolle ei voi enää nähdä kovin pitkää tulevaisuutta. Keskustelua herätti myös mittakaava-käsitteen tulevaisuus. Näkyvissä on, että tietojen käyttö eri laajuisina kokonaisuuksina vaatii edelleen useita versioita samoista tiedoista. Samoin elinkaaren aikaiset prosessivaiheet tulevat mallintamaan tietoa eri lähtökohdista. Haasteita tulee siis jatkossakin olemaan myös tietojen yleistyksessä, nyt vielä kolmessa ulottuvuudessa. Odotukset tekoälyn soveltamiseen paikkatietomassojen käsittelyssä kasvavat.

Seminaarin sponsoreita oli kahdeksan. Kaksi kansainvälistä alan teknologiajättiä: Esri ja Trimble, laiteratkaisujen markkinajohtaja Geotrim, kotimainen palveluyritys Sitowise sekä neljä innovatiivista mikroyritystä: FCG City Portal, Pointscene, Sova3D sekä Tietoa Finland. Tarjonta on laajaa eikä etenemisen esteenä tunnu olevan teknologia. Lähivuodet tulevatkin olemaan kiinnostavia, kun murroksen hyötyjä ulosmitataan samanaikaisesti monella rintamalla. Kaupungistuminen on ajuri, joka muokkaa kaupunkimallintamisen työvälineeksi arjen tehtäviin. Kasvava joukko palveluyrityksiä jatkaa kuntien kanssa innovaatioyhteistyötä.

Juha Saarentaus, Senior Advisor, Geowise Oy

Kirjoittaja toimii alan yritystoiminnan kehittämispalveluita tarjoavana konsulttina

ps. Lainasin Arend Oudmanin ottaman kuva Helsinki Region Infoshare sivuilta, koska se sopii aiheen otsikkoon niin istuvasti.

 
 
PageLines