Yhteiskehittäminen vie eteenpäin

Posted · Add Comment

Syksyn seminaariputki on kiivaimmillaan. Paikkatietofundamentalistin silmät ja korvat tarkkailevat seminaarien anteja etsien koordinaattien pelastavaa voimaa esityksistä. Muutoksena aikaisempaan enää ei tarvitse innostua muutamasta löydöstä per seminaari. Nyt voi pitää tilastoa siitä, kuinka monta esimerkkiä jokaisesta esityksestä nousee esiin. Ja monta on siis enemmän kuin muutama. Toinen tilastoitava seikka on seminaaritarjoilut, joissa lohi on ylivoimainen tilastojohtaja.

Viime viikolla oli ilo kuunnella Rakennustietosäätiön kasaamaa Pohjoismaista työpajaa standardointityöhön liittyen. Sattuneesta syystä olen jo toistakymmentä vuotta joutunut tekemisiin rakennusalan ja paikkatiedon standardointihankkeiden kanssa. Paikkatietoalan avaintavoitteeksi asetetun yhteentoimivuuden parantamisen ensimmäinen porras onkin yhteinen kieli. Jos nyt edes käyttäisimme samoista asioista samoja termejä, niin etenemiselle kohti sujuvaa tiedonsiirtoa ja tietomalleja voisi konkretisoitua. Ja tämä yhteinen kieli tarvitaankin nyt rakennusalan toimijoiden kanssa. Rakennetun ympäristön digitalisaatioon kun ei voi osallistua sulkeutumalla omaan paikkatietosiiloon.

Pohjoismaisen seminaarin parasta antia oli ruotsalaisten ja tanskalaisten kollegoiden esitykset. Kotimaassa tunnistetut haasteet löytyivät naapureiden kalvoilta. Valitettavasti jäämme näissä maaotteluissa ilman mitaleita, kun naapurin ovat jo edenneet konkreettisen tekemisen tasolle ja vieläpä yhdessä. KV-standardeihin nojautuva nimistötyö on täyttä päätä käynnissä yhteiskehittämisen hengessä Ruotsin ja Tanskan toimesta. Julkiset panostukset tosin ovat 6-7 numeroisia, kun Suomessa odotellaan josko 59.999€:lla voisi tehdä ihmeen. Hankintahalvaus on paha tauti. Talkoilla ei tästä kyllä enää mihinkään päästä, joten nyt on kovat odotukset Kira-digin luvatuille harmonisointihankkeille.

Onneksi sentään Suomen kunnat löytävät joitain siemenrahoja, joilla nyt edistetään edes yhtä teemaa kohti yhteiskäyttöisiä tietomalleja. Kuntainfran katu- ja viheralueiden tietomallintamisen Infra-o -hankkeessa pidimme yhteisen aivoriihen kunnille palveluita tarjoavien urakoitsijoiden ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa. Parikymmentä yritystä pohti yhdessä ja kuntien rahoittamana, miten prosesseja voitaisiin tehostaa. Toivottavasti innostava ilmapiiri jalkautuu yritysten uusiksi palveluinnovaatioiksi. Tarpeita ainakin löydettiin.

Tämän viikon seminaarilohet nautittiin sitten YIT:n piikkiin. Kestävät kaupunkiympäristöt syntyvät tiedolla. Siis paikkatiedolla. Australiasta asti paikalle lennätetty professori esitteli paikkatietoanalyysien avulla kaupunkirakentamisen kolmiodraamaa. Aivan huikea tykitys, joka jatkui tanskalaisen arkkitehdin esityksellä käytännön kaupunkitilojen toteutuksista. Sitten ruotsalainen kiinteistösijoittaja lateli ikääntyvän väestön maksuvalmiudet kartalle ja norjalainen mainostoimisto kertoi, miten merenrantanäkymällä myydään huoneistoja ennen kuin kaavassa on muste kuivunut.

Viikko loppui onnellisissa merkeissä. VR tarjosi kuljetuksen palveluna ensin Savon pääkaupunkiin eli Kuopioon, jossa pohdimme kunnan infran kunnossapitohaasteita. Yhteen toimivat paikkatiedot varmistavat toimivat kadut ja puistot, joita kunnassa asuvat ihmiset eli siis kuntalaiset käyttävät joka päivä. Tietovarantojen kehittäminen tarjoaa paikkatietoalustan, jolla kunta kehittää toimintaansa. Toimintaa organisoidaan uudelleen ja samalla omaisuuseriä tietoineen siirrellään organisaatiosta toiseen. Sovelluksiakin vaihdetaan tarpeen mukaan, mutta tiedot säilyvät.

Kotimatkalla Valtion raidekuljetusalusta teki vielä mutkan Jyväskylän kautta. Viikon viimeinen palaveri käsitteli samaa aihepiiriä. Kuntainfran kunnossapidon palvelun tarjoajan, töiden tilaajan ja paikkatietoinfrastruktuurin ylläpitäjän kanssa kävimme läpi olemassa olevaa monitoimittajaympäristöön toteutettua tietoinfraa, sen viimeisimpiä kehitysaskelia ja näköpiirissä olevia tarpeita. Katuinfran keskiöstä löytyy rakentamisen suunnittelu- ja toteumatietojen sujuva siirtyminen käytön ja kunnossapidon tehtäviin ja sieltä taas takaisin suunnittelupöydälle. BIM+GIS on käsin kosketeltavaa ja mikä parasta käytössä oleva paikkatietoalusta tarjoaa tiedot ja työkalut toimijoille ja toiminnan kehittämiselle.

Yhteiskehittäminen on muuten paljon muuta kuin avointa lähdekoodia. Yhteiskehittämisessä etsitään yhteiset tavoitteet ja kuljetaan niitä kohti yhteisiä polkuja. Maiden rajoista tai kuntarajoista välittämättä löydetään paikkatiedoista hyötyjä. Kunnat ja palveluyritykset ovat yhteiskehittäneet huikeita paikkatietoalustoja.

Juha Saarentaus, Senior Advisor, Geowise Oy

Kirjoittaja toimii alan yritystoiminnan kehittämispalveluita tarjoavana konsulttina

ps. Artikkelin kuvassa satunnainen ohikulkija liittyi perinteisin menetelmin toteutettuun paikkatietoanalyysiin Lemmenjoen maisemissa.

 

 

 

 

 
 
PageLines