Data-alustat digitalisoivat

Posted · Add Comment

Yritystoiminnan kannalta avainkysymyksiä käynnissä olevassa Paikkatietopoliittisessa selonteossa ovat linjaukset julkisen ja yksityisen palvelutuotannon jaosta alalla. Jotta asiassa voidaan päästä eteenpäin, on asiaa hyvä hieman pohtia nyt kun on taas kesäkin lepäilty. Otetaan saman tien mukaan useampiakin tämän hetken digitalisaatiohankkeita: Kiinteistö- ja rakentamisalan Kiradigi, Paikkatietoalusta PTA ja Sähköinen asunto-osakerekisteri Asrek. Kaikissa on mukana paikkatietoja.

Paikkatietoalan ekosysteemissä asioita mutkistaa historian taakat. Maan mittaaminen eli siis paikkatiedon kerääminen ja jalostaminen kartoiksi oli aikanaan pyhä viranomaistehtävä. Siis oli. Tänään paikkatietoalan tuotantotehtäviä, tiedon keruuta, paikkatietovälineiden ja tietojärjestelmien toteuttamista sekä erilaisia viranomaistehtäviä toteutetaan menestyksellä yritysten palveluihin tukeutuen. Mutta historian taakka painaa ja viranomaisvastuu otetaan edelleen perusteluksi, kun valintoja tuotannon järjestämisestä tehdään.

Kiradigi-hankkeen oleellinen ero muihin mainittuihin digitalisaatiohankkeisiin nähden löytyy lähtöruudusta. Hanke on käynnistetty julkisen ja yksityisen rahan yhteisenä investointina tulevaisuuden rakentamiseksi. Päätöksiä, pohdintoja ja etenemistä tehdään yhdessä.  PTA ja Asrek ovat taasen käynnistyneet vain verorahoilla. On kai aika luonnollista, että verovarojen käytöstä päättää silloin hallinto. Sitä vartenhan se on olemassa. Pohdintoihin on otettu mukaan yrityksiä, mutta porstuaa pidemmälle ei ole juuri päästy. Harmillista, koska alustatalouden onnistunut adoptointi on paikkatietoalankin yritysten kehittymisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta kriittistä.

Asrek -hankkeessa hallinto tarvitsee uuden tietojärjestelmän ja operoinnin. Hankkeessa on mukana useita toimijoita ja arvoverkkoon kuuluu monenlaisia yrityksiä. Yhteistyötä on tehty ja eteenpäin on päästy vaiheeseen, jossa kuljetaan kohti toteutuksia. Toukokuussa tiedotettiin, että hanke on päättänyt toteuttaa tarvittavat tietojärjestelmät käyttäen Maanmittauslaitoksen tietotekniikkaosaamista hyväksi. MML toimii siis tietojärjestelmän rakennuttajana ja operoijana. Itse rakentamiseen ostetaan resursseja vuokraamalla lisää työvoimaa. Mustavalkoisessa maailmassa tässä ratkaisussa ei näy vaihtoehtojen tarkastelua. Kategorisesti toimittajaksi on valittu julkinen yksikkö ilman sen kummempaa kilpailutusta tai edes vaihtoehtojen vertailua. Yritysten data-alustojen käyttö ja kehittyminen jää vaatimattomaksi.

Sama toimintamalli on uhkakuvana myös PTA toteutuksissa. Keväällä moneen kertaan jo esitettiin, että yritykset tulevat mukaan hankkeen toteutukseen. Hankesuunnitelma ja nyt esitetyt osahankkeiden suunnitelmat eivät reflektoi tätä. Otetaan vaikka ruodittavaksi osahankkeista osoitetietojärjestelmä. Hanketta on viety eteenpäin kesän yli hakemalla kokemuksia maastosta. Kesäharjoittelija on kartoittanut Hangon osoitteita pyöräilemällä ympäri kaupunkia. Sama tehtävä olisi voitu hoitaa modernisti yritysten olemassa olevia data-alustoja hyväksikäyttäen, mutta jostain syystä tähän ei haluttu mennä. Puhumattakaan siitä, että maastossa nyt opittua olisi löytynyt yritysten kokemusvarastoista myös valmiina.

Tämän PTA-osahankkeen suunnitelmasta on tulkittavissa, että tunnistetun ongelman ratkaisuna nähdään uusi tietojärjestelmä. Toteutus etenee varmaan samaa latua, kuin Asrek:issa. Kun ei kerran ihan tarkkaan tiedetä mihin ollaan menossa, niin parasta on, että ryhdytään tekemään omin voimin tietojärjestelmätoteutusta. Tähän on myös vaihtoehto, jonka pohtiminen voisi onnistua, jos koko hankkeen ohjausta tehtäisiin yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. Mukaan siis kunnat, palveluyritykset ja tietoja tarvitsevat toimialat.

Osoitetiedot ovat yksi esimerkki tietolajista, jonka varaan rakentuu liiketoimintaa. Yritykset panostavat ja kehittävät tehokkaimmat tavat, jolla kuntien raaka-aineesta saadaan jalostettua ratkaisut laajan tarvitsijajoukon tarpeisiin. Raaka-ainetta on jo saatavilla myös Kuntatietopalvelusta, joten jatkojalostamiseen ja asiakastarpeen tyydyttämiseen on hyvät eväät. Ajantasaisia ja käyttäjätarpeen mukaisia osoitetietoja tarvitsevat niin yritykset, julkisetkin toimijat kuin kuluttajatkin. Nyt yritystoimintaan pohjautuvaa vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole harkittu. Tunnistamista vaatisi myös itse ongelman syiden selvitys. Sen sijaan nyt ollaan lähdössä toteuttamaan uutta hallinnon rekisteriä ja lisäämässä sen vaatimia uusia julkisin varoin ylläpidettäviä resursseja.

Data-alustoihin perustuva liiketoiminta laajenee. Yritysten palvelutarjonta varmistaa Paikkatietoalustan toteutuksessa kustannustehokkaat, asiakaslähtöiset ja tehokkaat palvelut. Jos PTA osaisi Kiradigin tapaan edetä kohti yhteisiä tavoitteita yritystoimintaa kiihdyttämällä, voisi paikkatietoalalle kehittyä kansainvälisesti kilpailukykyisiä yritysten palveluita uusien hallintokoneistojen sijaan.

Juha Saarentaus, Senior Advisor, Geowise Oy

Kirjoittaja toimii alan yritystoiminnan kehittämispalveluita tarjoavana konsulttina

 

 
 
PageLines