Elinkeinoelämä mukaan tekemään selkoa selonteosta

Posted · Add Comment

Paikkatietopoliittisen selonteon kesäseminaari taputeltiin 15.6.2017. Puoliväli on ylitetty. Lähtökohdat on suurin piirtein selvitetty ja kansanedustajien lukuintoa tyydyttävän raportin työstämistä aloitellaan. Raportissa pitäisi esittää tavoitekuva siitä mitkä ovat julkishallinnon tehtävät ja vastuut Suomen paikkatietoinfrastruktuurissa. Lisäksi pitää laatia toimenpidesuunnitelma siitä, miten tavoitetilaan päästään.

Seminaarissa pohdittiin muutamankin alustuksen avittamana mitä tuohon raporttiin kirjoitettaisiin. Kirjoittelun lähtökohtana on tehdyt selvitystyöt. Antti Rainio oli koonnut kattavan tilannekuvan julkisen sektorin paikkatietotilanteista. Paikkatietoaineistoja löytyy yllin kyllin. Tosin niiden löytämiseen joutuu hieman näkemään vaivaa. Ilmeisesti päällekkäisiäkin aineistoja on, mutta suurempana tuskana tuntuu olevan se, ettei paikkatietouskovaisten märät unet vielä toteudu huikeina yhdistely, analyysi ja visualisointipalveluina.

Aleksi Leskinen tiivisti yrityskentästä kerätyt näkemykset ja jatkoi siitä mihin Antti jäi. Paikkatietoinfrastruktuurin tulee mahdollistaa liiketoimintamahdollisuuksia tukevat palvelut. Antti ehti jo lopettaa esityksensä toteamalla, että julkishallinnon tulee haastaa yritykset toteuttamaan tarpeisiinsa maailmanluokan palvelut. Mitä tämä tarkoittaa aikuisten oikeasti? Mitä selonteossa tulisi esittää tavoitekuvana kansanedustajille siunattavaksi?

Arvo Kokkonen teki seminaarin avauksessa pesäeroa Paikkatietopoliittiselle selonteolle ja samanaikaisesti käynnistyneelle Hallinnon paikkatietoalusta –hankkeelle. Esitin eriävän näkemyksen. Hallinnon paikkatietoalusta toteuttaa täyttä päätä sitä ympäristöä, jonka tehtävänä on mahdollistaa liiketoiminnan kasvu. Selonteossa odotetaan syntyvän linjaukset siitä, miten yritysten palveluita käytetään paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamisessa. Paikkatietoalustahankkeen tulee siis tiukasti seurata, mitä selonteon linjaukset sisältävät.

Seminaarin lopuksi saatiin virikkeitä teknologian kehityksen merkityksestä. Juha Hyyppä havainnollisti älyliikennettä esimerkkinä käyttäen mitä jo nyt tiedetään tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista. Esityksen jälkeen ei paljon tarvinnut kysymyksiä esittää. Riitti kun koitti hengittää syvään ja antoi aivoille happea. Veret seisauttava tietopaketti. Selonteon tulevaisuuteen katsova selvitysraportti avaa myös samaa asiaa. Jari Reini kainosteli esityksessään alan standardoinnin seurantatyönsä merkitystä selonteon kannalta. Turhaa ujostelua. Vaikka niitä lyhenteitä ei selontekoon kannata listata, on standardoinnin seuranta ja aktiivinen soveltaminen oleellinen pohja yhteen toimivuuden seuraavaa tasoa haettaessa.

Oma esitykseni koitti vähän avata GeoForum –kattojärjestön tuloksia mm. naapurimaiden toiminnassa. Esityksen lopuksi en osannut antaa järkevää vastausta sille, miten GeoForum liittyy itse selontekotyöhön. Jälkeenpäin kotiin pyöräillessä vasta tajusin laajan ja riippumattoman yhteistyörenkaan yhteyden. Teknologian kehitys, käyttäjien kasvava määrä ja osaamisen jatkuva ylläpito vaativat toimijoista riippumattoman rakenteen. Tämä selonteon on kyllä syytä tunnistaa.

Mitä muita ajatuksia syntyy selonteon tilanteesta puolimatkassa. Ehkä selvimpänä epäselvyytenä voi esittää huolen siitä, missä vaiheessa arvioidaan, pohditaan ja valitaan palveluyritysten rooli paikkatietoinfrastruktuurin tulevaisuuden toteutuksissa. Digihankkeista sähköisen asunto-osakerekisterin toteutustavaksi on juuri valittu kategorisesti resurssivuokraus. Tämä indikoi ikävästi MML:n laajentumisintoa järjestelmätoimittajana. Vaikka rinnastus paikkatietoinfrastruktuuriin ei ole yksiselitteinen, on suunta huolestuttava.

Odottaisin selonteolta seuraavaksi konkreettisia toimia työnjaon linjausten löytämiseen. Päällekkäisyydet julkisten toimijoiden aineistoylläpidoissa ja palvelutuotannossa on nyt selvitetty. Mitä jos yhdessä arvioisimme päällekkäisyyksien poistamisen toteutuksen mahdollisuuksia? Julkisin varoin ylläpidetään myös edelleen tuotantorakenteita, joissa voitaisiin tukeutua yritysten palveluihin. Jos ei kokonaan, niin selvästi nykyistä laajemmin. Mitäpä jos listaisimme näitä ja pohtisimme tässäkin eri vaihtoehtoja? KP Karlsson totesi alustuksessaan, että seuraavaksi hallinto jalostaa selvityksien pohjalta esityksiä eteenpäin. Olisiko nyt kuitenkin oikea aika jatkaa tätä syvemmässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän toimijoiden kanssa? Olisi.

Juha Saarentaus, Senior Advisor, Geowise Oy

Kirjoittaja toimii alan yritystoiminnan kehittämispalveluita tarjoavana konsulttina

 
 
PageLines