Tiedätkö jo miten voit hyödyntää kaupungin tietomallia liiketoiminnassasi?

Posted · Add Comment

Digitaaliset kartat ovat muuttumassa kolmiulotteisiksi tietoa sisältäviksi malleiksi. Kaupunkiympäristössä tällaisia tietokokonaisuuksia varastoidaan kaupunkitietomalleihin, ja niitä hyödyntämällä monen asian toteuttaminen muuttuu samaan aikaan helpommaksi ja tarkemmaksi.

Hyödyntämiskohteita on monia! Esimerkiksi kun tarkoituksena on suorittaa melulaskentaa, arvioida aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia, suunnitella valaistuksia, kartoittaa tulvariskejä, selvittää näkyvyyteen liittyviä seikkoja kuten merinäköalaa, tai varjoisuutta tai vaikkapa suunnitella tapahtumien järjestämistä, on tietomallista korvaamatonta hyötyä. Toimialat, joissa tietomallia voi höydyntää lähtevät aina perinteisestä kaupunkisuunnittelusta kiinteistö- ja rakennusalaan ja sieltä finanssialan kautta vähittäiskauppaan, mutta lopulta me kaikki jaamme yhteisen maantieteen ja juuri tämä seikka tekee kaupunkitietomalleista erityisen mielenkiintoisia jokaiselle ja juuri siksi sinunkin pitäisi ymmärtää mistä kaupungin tietomallissa on kyse. Todennäköisesti oikeita työkaluja käyttämällä liiketoimintasi hyötyy siitä.

Kaupunkitietomallin kyky järjestää kaupunkiin liittyvää tietoa todella yksityiskohtaisella tasolla tarjoaa mainion lähtökohdan päätöksenteolle. Käytännössä kaupunkitietomalli sisältää tiedot rakennusten ulottuvuuksista, niiden ulkonäöstä, ja niihin liittyvistä tiedoista, kuten siitä löytyykö rakennuksesta hissi, mistä materiaalista se on tehty, ja minä vuonna se on rakennettu, sekä parhaimmillaan myös tietoa rakennusten sisällä olevista asioista. Kaupunkitietomalliin kuuluvat myös tiedot erilaisista infrasturktuuriin liittyvistä asioista. Näitä ovat esimerkiksi vesijohtojen sijainnit, sähköverkkoon liittyvät tiedot ja tele- ja tiedonsiirtoverkon ominaisuudet. Kaupunkitietomalli pitää sisällään luonnollisesti myös kaiken katuihin, puistoihin ja muihin kaupunkiin kuuluviin elementteihin liittyvät tiedot.

Suomessa sekä tuotetaan, että hyödynnetään kaupunkitietomalleja. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kertoo Helsingin kaupungin verkkosivuilla, että:  ”Helsinki on Pohjoismaissa ensimmäinen kaupunki, joka on tehnyt älykkään, semanttisen mallin koko alueeltaan. Helsinki tiivistyy, ja tarvitaan uusia työkaluja esimerkiksi täydennysrakentamisen suunnitteluun, vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa sekä myös päätöksenteon tueksi”. Helsingin kaupunkimalli on ladattavissa avoimesti täältä ja sitä pystyy hyödyntämään maksuttoman verkkotyökalun avulla.

Muutkin kaupungit ja kunnat tuottavat yhteistyökumppaniensa kanssa malleja. Sito julkaisi jo 2014 verkkosivullaan tekstin koskien Vantaan kaupunkia otsikolla Kaupunkimalli tulee vauhdilla.  Espoossa kaupunkimalli syntyy osana kantakartan ylläpitoa, ja sen ylläpito tapahtuu Trimble Locus-ympäristössä. Trimble kirjoittaakin aiheesta osuvasti blogissaan Kantakartasta kolmiulotteinen kaupunkimalli.  Myös Espoo tarjoaa malleja avoimena datana, kuten Helsinki. ”3D-mallinnusta tehdään, jotta voisimme tukea tietomallipohjaista suunnittelua ja käyttää myöhemmin rakentamisessa koneohjausta sekä edelleen luoda uutta aineistoa asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja kuntalaisten käyttöön”, kertoo suunnitteluinsinööri Jani Havukainen Espoon kaupungilta.

Kaupunkien tietomallinnukseen perehtyminen on syytä aloittaa heti, jos sitä ei ole vielä tehnyt ja apua löytää varmasti FLICin jäsenyrityksiltä.

Antti Ahola, Geosprint Oy

 
 
PageLines