Paikkatietoalan palveluyritykset eivät lämpene Hallinnon paikkatietoalusta -hankesuunnitelmalle

Posted · Add Comment

Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä Hallinnon paikkatietoalusta –hanke (PTA) puhuttaa alaa. Edelleen on syytä korostaa, että hankkeen sisällöstä ja tavoitteista on saatavilla niukasti ja osin ristiriitaistakin tietoa. Koska hanketta viedään nyt eteenpäin vauhdilla, FLIC päätti toteuttaa jäsenyrityksilleen kyselyn heidän näkemyksistä hankkeen vaikutuksista liiketoiminnalle. Yritysten käytettävissä oli hankesuunnitelma (V1 / 20.2.2017) sekä hankkeen Kick Off –tilaisuus (6.3.2017) ja sieltä julkaistut esitysmateriaalit. Kysely toteutettiin verkkokyselynä 21.-31.3.2017.

Kyselyyn vastasi 39 % FLIC:n jäsenyrityksistä. Kiinnostus vastaamiseen nettikyselyiden ylitarjonta-maailmassa edellyttää luonnollisesti kunkin yrityksen kohdalta sitä, että asia on kiinnostava. Voidaankin päätellä, että vastaamatta jättäneet eivät näe, että hanke sen kummemmin parantaa kuin heikentääkään kyseisen yrityksen tulevaisuutta.

Kyselyn tulos osoittaa, että hanke etenee yritystoiminnan näkökulmasta ei-toivotulla tavalla. Yritysten on vaikea nähdä hankkeessa hallituksen digitalisaatio-ohjelman mukaista tavoitetilaa, jossa mahdollistetaan ja luodaan suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille. Vaikutus nähdään jopa päinvastaisena. Hankesuunnitelma maalaa tulevaisuuden, jossa muutama valtion virasto laajentaa nykyistä tehtäväänsä ja ryhtyy palveluntarjoajaksi usealle paikkatietoalan palvelusektorille. Vastausten perusteella on myös hyvä todeta, että alan yritysten lähtökohdat ja strategiat poikkeavat toisistaan huomattavasti.

Ensimmäinen kysymys koski yrityksen näkemystä siitä, tuleeko Hallinnon Paikkatietoalusta –hanke vaikuttamaan ylipäätään yrityksen liiketoimintaan. 97 % vastaajista oli sitä mieltä, että hanke vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan. Vastaajista vain yksi ilmoitti, ettei näe hankkeen vaikuttavan omaan liiketoimintaan ollenkaan. Muilla oli siis sanottavaa hankkeen puolesta tai vastaan.

Seuraavat kaksi kysymystä koskivat yrityksen näkemyksiä siitä, miten PTA tulisi toteutuessaan vaikuttamaan ensin yrityksen ja sitten koko paikkatietoalan liiketoimintaympäristöön 3-5 vuoden tähtäimellä. Yli puolet (59 %) vastaajista piti hankkeen vaikutusta suoraan negatiivisena omalle liiketoiminnalleen ja lähes saman verran (55 %) oli vastauksia, joissa vaikutus nähtiin koko alalle negatiivisena. Joka neljäs vastaaja piti hankkeen vaikutuksia neutraaleina tai asettivat reunaehtoja näkemykselleen hankkeen toteutustavasta riippuen.

PTA:lla voisi olla positiivinen vaikutus alaan, mikäli toteutus ja palveluntarjonta perustuvat yritysten ratkaisuihin, mutta mikäli julkinen sektori lisää omaa palveluntarjontaansa, on lopputulos yritystoiminnan kannalta luonnollisesti negatiivinen. Hankkeen vaikutukset selkeästi positiivisena näki yksi viidestä vastaajasta. Perusteluna oli ensisijaisesti hankkeen tarjoama projektityö ao. yrityksille lähivuosina. Omalle yritykselle ja koko alalle vaikutusta pidettiin positiivisena, mikäli hankkeen lupaama aineistojen parempi saatavuus toteutuisi.

Viimeinen kysymys oli avoin palaute ja ehdotukset etenemiselle. Yhteenvetona tämän kysymyksen vastauksista voidaan todeta, että palveluyritysten näkökulmasta Hallinnon paikkatietoalusta -hanke on käynnistetty ennenaikaisesti, eikä sen valmistelussa ole onnistuttu huomioimaan alan tilannetta realistisesti. Hankesuunnitelman maalaaman tulevaisuuden ei myöskään uskota toteutuvan ehdotetussa kustannus- ja aikatauluraamissa. Tämä oli myös yksi perustelu sille, ettei hankkeella aina välttämättä nähty olevan isompaa vaikutusta liiketoimintaympäristöön. Toisaalta hankkeen tiedotuksen todettiin jo nyt aiheuttaneen markkinahäiriöitä.

Jo käynnistetyn Paikkatietopoliittisen selonteon odotetaan selkeyttävän tärkeää toimijoiden työnjakoa. Usean vastaajan palaute koski PTA-hankkeen ajoitusta. PTA-hanke tulisi vastaajien mielestä alistaa sekä ajallisesti että sisällöllisesti Paikkatietopoliittisen selonteon tulosten varaan. Tällä hetkellä PTA-hanke tulisi siis pääosin jäädyttää odottamaan selonteon linjauksia. Selonteon tulokset tulee siis ottaa pohjaksi palvelurakenteen kehittämisessä, eikä päinvastoin.

Palvelurakenteen kehittämisen odotetaan myös perustuvan aitoon yhteistyöhön kaikkien toimijoiden kesken. Hankkeen valmistelun ja toteutuksen ei siis nykymallin mukaisesti tule nojautua yhden hallinnonalan tai yrityksen ohjaukseen ja intresseihin. Paras yhteistyö saataisiin aikaiseksi toimijoiden intresseistä riippumattoman yhteistyöelimen avulla. Mukaan tarvitaan eri valtionhallinnon toimijoiden lisäksi laaja kuntakenttä sekä alan yritykset.

FLIC Hallitus

 
 
PageLines