KMTK – maastotiedon tuotanto on yhdessä tekemistä

Posted · Add Comment

Paikkatietoalalla on meneillään useita isoja kehittämishankkeita joilla on vaikutuksensa paikkatietojen käytön tulevaisuuteen. Kansallinen maastotietokanta -ohjelma (KMTK) on yksi niistä. Siinä määritel-lään valtakunnallisesti merkittävät peruspaikkatiedot.

Pelisäännöt yhdessä, ylläpito hajautettuna

KMTK:ssa määrittely sisältää tietojen mallintamista, uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelua sekä tietojen keruu- ja ylläpitoprosessien suunnittelua. Julkisen sektorin toimintaa pyritään tehostamaan yhteisillä tietojen ylläpitoprosesseilla ja lisäämään julkisen varoin ylläpidettyjen tietojen vaikuttavuutta. KMTK on yhteistyöhanke, jossa otetaan huomioon sekä tietojen käyttäjien että ylläpitäjien tarpeet.

Vaikka tiedoille tarjotaan yhtenäinen mallinnus, kunnat voivat ylläpitää haluamiltaan alueilta yksityis-kohtaisempaa tietoa kuin muualta maasta pidetään. Hajautetuissa prosesseissa myös yrityksillä on oma osansa, vähintään tiedonkeruu- ja lisäarvopalvelujen tuottajina.

Yritykset tärkeä osa KMTK:ta

KMTK:n myötä uudet tuotteet ja palvelut eli erilaiset innovaatiot ovat toivottavia. Innovaatioita ei julkishallinto voi tilata mutta niiden edellytyksiä voi yrittää parantaa.

Paikkatietojen yksilöivät tunnisteet, eri tietolähteiden linkitys keskenään, elinkaaren hallinta ja riittävät geometriatiedot (3D) mahdollistavat aineistojen käytön aivan uudella tavalla. Puhutaan paikkatietojen analyysikäytöstä. Tämä avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.

Siksi on tärkeää että yritykset ovat mukana KMTK:n suunnittelussa ja varsinaisessa kehittämisessä. Tähän tarvitaan tiivistä ja avointa julkisen sektorin ja yritysten vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä.

Paikkatietoala nousuun yhdessä

Maaliskuun lopussa ollut Maanmittauslaitoksen maastotietotuotannon ostopalveluja käsitellyt tilaisuus FLIC:ssä oli minusta hyvä. Tilaisuus oli ehkä pieni- mutta tärkeä askel vuorovaikutuksen parantamiseksi paikkatietoalan julkisen- ja yksityisen sektorin välillä.

Tilaisuudessa keskusteltiin mm. siitä, että julkishallinnon ostotoimintaa helpottaa jos ostettavat palvelut on määritelty kunnolla. Juuri tästä on peruspaikkatietojen määrittelyssä ja mallinnuksessa kyse.

Tietysti myös tietojen käyttäjää, on se sitten yritys tai julkishallinnon toimija, helpottaa jos tiedot on koko maan alueelta mallinnettu yhtenäisin periaattein. Silloin käyttäjän on helpompi päätellä mihin saatavilla olevat tiedot kelpaavat ja mihin ei. Soveltumattomien tietojen käyttö tulee kalliiksi.

Tietojen mallinnuksessa on oltava mukana mahdollisimman laaja asiantuntemus niin tietojen käyttäjien, järjestelmä- ja laitetoimittajien kuin tutkimuksenkin puolelta. On myös huomattava, että tekniikan ja tietojen käyttötarpeiden kehittyessä on oltava valmius kehittää mallinnusta paljon aiempaa joustavammin ja nopeammalla syklillä. Esimerkiksi valtakunnallisen laserkeilausohjelman suunnittelu, joka on alkamassa nyt keväällä, tarjoaa tähän erään käytännön mahdollisuuden.

Mainitussa vuorovaikutustilaisuudessa saatiin myös MML:n suuntaan palautteita kilpailutusten kehittämiseksi. Nämä palautteet otetaan onkeen uusia hankintoja suunniteltaessa.

Väitän että onnistuessaan KMTK tulee lisäämään peruspaikkatietojen käyttöä ja kasvattamaan paikkatietoalan yritysten markkinoita. KMTK-3D rakennusten innovaatiokisa oli rohkaiseva esimerkki siitä miten uudet aineistot tuovat mahdollisuuksia kehittää uusia palveluja ja liiketoimintaa.

Juha Vilhomaa
Johtaja, maastotietotuotanto
Maanmittauslaitos

 
 
PageLines