KMTK – Sosialisoidaan digitaaliset palvelut

Posted · Add Comment

Paikkatietovuosi 2017 jatkuu värikkäänä. Alaa puhuttaa Maa- ja metsätalousministeriön Hallinnon paikkatietoalusta (PTA) –hanke ja siihen liittyen Maanmittauslaitoksen KMTK–kehitystyö. Koska molemmista hankkeista saadaan tietoa melko niukasti, syntyy helposti väärinkäsityksiä ja ihmetystä.

KMTK–hankkeesta on täällä kirjoitettu jo aikaisemminkin, mutta sen jälkeen saatujen tiedon murusten pohjalta voi nyt kirjoitella lisää. Ydinasia on yrittää tunnistaa mitä tällä kehitystyöllä oikein haetaan? Entistä vahvemmaksi on muodostunut käsitys, että MML:n tavoitteena on tuottaa laajasti maastotietojen keruussa käytettävät työvälineet, tietojärjestelmät ja keskitetty tietovarasto sekä hoitaa myös tuotantotehtävät oman tehtäväkenttänsä ja myös kuntien osalta merkittävästi nykyistä laajemmin. Samaa kehityskulkua toteutettiin takavuosina, kun kiinteistötiedot keskitettiin valtakunnalliseen KTJ-järjestelmään.

Lähtökohta maastotietojen ja kiinteistötietojen osalta on osin analoginen. Maastotietoja ylläpidetään nyt useissa erilaisissa järjestelmissä. Tiedot ovat epähomogeenisia ja päällekkäistä työtä tehdään siellä täällä. Eri kunnissa maastotietojen ylläpitotavat ovat myös hyvin erilaisia. Osalla on pitkälle viedyt tuotantomenetelmät ja osa taas tukeutuu kokonaan ulkoiseen apuun. Kunnat ovat erilaisia ja toistaiseksi niillä on ollut mahdollisuus hakea itse tehokkain tapa hoitaa tehtäviään.

Selkeästi poikkeava tilanne kiinteistötietojen ja maastotietojen hoitamisen välillä on teknologian kehityksessä. Kiinteistötietojen käsittelyssä ja ylläpidossa ei teknologian kehitys ole ollut mullistavaa laatua. Rekisteri on rekisteri ja sen ylläpidossa käytettävät välineet hoitavat tehtävää melkoisen tiukasti lakisääteisen tehtävän reunaehtojen määräämänä. Toisin on kyse maastotietojen ylläpidon suhteen.

Aikaisemmin hyvin monimutkainen fotogrammetrinen teknologia on yksinkertaistunut. Riittävän laadukasta maastotietojen ylläpitoa voidaan tehdä varsinkin taajama-alueilla merkittävästi helpommilla keinoilla. Sensoriteknologiat tuottavat valtavat määrät tietoa ympäristöstä ja painopiste onkin tiedon käyttömenetelmien muuttumisessa. Modernisti sanottuna kyseessä on disruptio. Tätä muutosta tulee osata tukea oikeasta suunnasta.

Toinen selkeästi poikkeava lähtökohta on tehtävän hoitamiseen liittyvän osaamisen laajuus. Kiinteistörekisteriä pitää harvalukuinen erikoisasiantuntijoiden joukko tiukasti lain yhdenmukaistaman prosessin mukaisesti. Maastotietojen ylläpidon suhteen tarvitsijoiden joukko on merkittävästi laajempi. Maastotietoja ylläpidetään niin kuntien, eri valtionhallinnon toimijoiden kuin teollisuuden ja palvelualojenkin tarpeisiin samaan osaamiseen perustuen. Alalla olevien toimijoiden joukko on siis laajempi ja samoin on tehtävien hoitoon liittyvien välineiden ja palveluiden tarjonta. Valinnanvaraa on.

Maanmittauslaitoksen omaan tehtäväkenttään tällä hetkellä kuuluva, lähinnä keskimittakaavainen maastotietovaraston ylläpitotarve nykymuodossa on selkeästi vähentynyt. Maastotietokannan käyttäjämäärää vähentää Internetin ekosysteemien luoma maastotietotarjonta puhumattakaan siitä, että navigaattorit ja paikannuslaitteet ovat muuttaneet karttojen käyttöä. Siksi KMTK-hankkeen asettamat tavoitteet ihmetyttävät entistä enemmän. Nyt olisi mahdollista säästää vähentämällä selkeästi Maanmittauslaitoksen oman työn panostusta, mutta hankkeen vaikutus on päinvastainen. Maanmittauslaitos käyttää nyt hallituksen digitalisaatio-ohjelmaa oman tehtäväkenttänsä laajentamiseen ilman yhteiskunnallisia säästövaikutuksia. Kustannusvaikutukset ovat pitkäkestoisia ja jo nyt on saatu aikaan markkinahäiriöitä.

Suunniteltu KMTK tietovarasto on selkeästi sisällöllisesti ja laadullisesti nykyistä Maastotietokantaa laajempi. Yhtenä esimerkkinä on maanalaisten johtoverkkojen tietojen tuominen mukaan Maanmittauslaitoksen tietovarastoihin. Kyseisten tietojen osalta tarvitaan merkittävästi uutta osaamista. Hämmentävää tässäkin on se, että valtakunnalliset palvelut ja tietovarastot ovat jo olemassa muiden hallinnonalojen hankkimien palveluiden avulla. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että niissä ratkaisujen toteutus perustuu yritysten palvelutarjontaan.

Teknologian kehityksen mahdollistama yhteiskunnallinen säästö maastotietojen ylläpidon ja jakelun järjestämisessä on mahdollista saavuttaa oikeilla toimenpiteillä. Avainsana on mahdollistaminen, jossa julkisen sektorin oikein valittujen toimenpiteiden avulla avoimen sektorin on mahdollista tuoda innovaatioita eri tehtävien tehostamiseen. Maastotietojen keruuseen ja tiedonhallintaan liittyvien standardien jatkuva ylläpito on tämä mahdollistaja. Kuntasektorilla tätä työtä on tehty tuloksellisesti jo vuosia, kun taas Maanmittauslaitoksen osalta kehitys junnaa paikallaan, eikä yritysten osaamista osata nyt käyttää hyväksi toiminnan tehostamiseen.

KMTK-hankkeen osalta PTA:ssa tarvitaan melkoinen ajattelumallin muutos, jotta se voitaisiin liittää hallituksen digitalisoidaan julkiset palvelut -teemaan. Tällä erää on paremminkin kyse jo digitalisoitujen palveluiden sosialisoinnista.

Juha Saarentaus, FLIC toiminnanjohtaja

 
 
PageLines