Hallinnon paikkatietoalusta – huomisen Suomessa ei tarvita paikkatietoyrityksiä?

Posted · Add Comment

Musta maanantai?

Maanantai 7. maaliskuuta uhkaa jäädä ikävällä tavalla merkittäväksi päiväksi suomalaisessa paikkatietohistoriassa. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti Hallinnon paikkatietoalusta –hankkeen Kick Off –tilaisuuden, jossa esiteltiin, miten julkinen hallinto on suunnitellut muuttavansa koko suomalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehityksen.

Tilaisuus oli valitettavan yksisuuntainen. Keskustelulle ja kuulijoiden kysymyksille ei ollut varattu lainkaan aikaa. Käytäväkeskustelussa esitettiin jopa mielipide, että yrityksiä ei olisi pitänyt päästää koko tilaisuuteen mukaan. Yritysten rooli hankkeessa on ajettu vain hanke-foorumiin, kun hankkeen koko päätöksenteko ja ohjaus ovat julkishallinnon suljetussa sisäpiirissä.

Tilaisuuden yhteenveto oli, että valtionhallinto rakentaa uudet järjestelmät ja tuotantolinjat keskeisiin paikkatiedon ylläpito- ja jakeluratkaisuihin valitsemiensa ratkaisumallien mukaan. Paikkatiedot keskitetään Maanmittauslaitoksen ja Suomen Ympäristökeskuksen toteutuksiin ja tuotantolinjoihin. Muut toimijat voivat tullaa talkoilla mukaan määrittelytyöhön.

Yritysten mahdollisuudeksi jää lähinnä ”rakennusmiehien” toimittaminen järjestelmätoteutuksiin ja lisäarvopalveluiden kehittäminen. Myös joitakin järjestelmien operointipalveluita saatetaan ulkoistaa yrityksien ylläpitoon.

Mennäänkö perä edellä puuhun?

Hallinnon paikkatietoalustaa viedään vauhdilla eteenpäin, vaikka samanaikaisesti on valmisteilla Paikkatietopoliittinen selonteko. Näiden hankkeiden ajallinen ja sitä kautta myös ohjaava järjestys on kääntynyt päälaelleen. Juuri selonteon tulisi olla ohjaavana linjauksena tämän tyyppisille isoille kehityshankkeille.

Paikkatietopoliittisen selonteon tehtäväksi uhkaa jäädä jo tehtyjen käytännön tason päätöksien siunaaminen, joilla vahvistetaan julkishallinnon roolia ja heikennetään yritysten asemaa suomalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehityksessä sekä erityisesti paikkatietojen hyödyntämisen edistämisessä yhteiskunnalle tärkeissä prosesseissa.

Toimivat ratkaisut uusiksi julkisin varoin

Kick Off –tilaisuuden työpajoissa oli mahdollisuus saada myös vastauksia kysymyksiin.  Kysyttäessä myönnettiin suoraan, että suurin osa nyt toteutettavista paikkatietoalustan palveluista tulee olemaan kilpailevia yritysten tarjoaman ja kunnilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla jo nyt käytössä olevien digitalisaatiota edistävien palveluiden ja tuotteiden kanssa. Paikkatietoalusta keskittyy tuottamaan nämä palvelut uudelleen tiedon tuottajan näkökulmasta, eikä hankkeessa keskitytä digitalisaation edistämiseen eli paikkatietojen hyödyntämisen edistämiseen julkishallinnon ja muun yhteiskunnan prosesseissa.

Markkinoilla on lukuisia yritysten toteuttamia sovelluksia, avoimen lähdekoodin ratkaisuja, tietovarastoja ja julkaisualustoja paikkatiedoille. Paikkatietoalustan rakentaminen olisi mielekkäintä perustaa markkinoilla oleville tietovarastoille ja julkaisualustoille. Valmistelussa tulisi myös huomioida, että suuri osa keskeisistä paikkatiedoista syntyy ja niitä ylläpidetään kuntien prosesseissa. Näihin tietoihin on jo saatavilla standardin mukaisia rajapintaratkaisuja usealta toimijalta.

Kehitystyön kärki kannattaa suunnata rajapintojen jatkokehitykseen ja tiedon mahdollisimman tehokkaaseen lataamiseen, julkaisemiseen ja hyödyntämiseen. Valmiiden komponenttien ja palveluiden käyttö nopeuttaa hanketta ja ratkaisee ylläpidon ja jatkokehityksen polkua. Tässä tulee hyödyntää maksimaalisesti Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPa), kansallista palveluväylää ja sinne julkaistuja sekä lähiaikoina julkaistavia tietovarantoja ja palveluita samoin kuin markkinoilla olevia palveluita ja tietovarantoja.

Tilaisuuden työpajoissa viitattiin lisäksi siihen, että nykyiset palvelut olisivat liian kalliita etenkin pienille kunnille ja nyt toteutettava paikkatietoalusta olisi kustannustehokkaampi. Tästä voi päätellä, että hallinnon paikkatietoalusta tulisi olemaan maksullinen palvelu sitä hyödyntäville organisaatioille, mikä asettaa paikkatietoalustan suoraan samalle markkinalle yritysten palveluiden kanssa. Tämä vääristää kilpailua, tappaa yritysten palveluita ja vie kokonaan pois usealta suomalaiselta vahvasti vientiinkin keskittyvältä pk-yritykseltä tärkeän kotimarkkinan ja palveluiden kehitysympäristön.

Public-private partnership on toimiva vaihtoehto

Kick Off –tilaisuudessa esitetty ratkaisumalli paikkatietoalustan kehittämiseksi oli täysi tyrmäys yritysten pyrkimyksille rakentaa maahan public-private partnership -mallilla toimiva yhteistyöympäristö. FLIC on jo usean vuoden ajan tarjonnut julkishallinnolle keskusteluyhteyttä tulevaisuuden rakentamiseen – ilmeisen turhaan. Odotuksemme on, että julkishallinto toimii alan kehityksen mahdollistajana ja yritykset kehityksen toteuttajina. Tiivistetysti PPP-yhteistyö tarkoittaa sitä, että hallinto määrittelee ja ylläpitää avoimesti kommunikoidun ylätason liiketoiminta- ja palveluarkkitehtuurin, joiden mukaisista ratkaisuista pyydetään yrityksiltä tarjouksia avoimissa kilpailuissa. Tässä arkkitehtuurissa parhaat yritykset voittavat ja niihin syntyy vientikelpoista digiosaamista.

PPP-malli on ollut käytössä kuntasektorin paikkatietoratkaisuiden kehittämisessä jo pitkään. Myös monen muunkin hallinnonalan paikkatietotarpeet tyydytetään menestyksellä yritysten palveluiden tuella. Tuloksetkin ovat konkreettisia ja laajasti käytössä. Nyt julkishallinnon kilpavarustelu on kääntämässä suuntaa hyvin kalliilla tavalla. Jo kehitetyt toimintamallit ja standardointityö sekä järjestelmä- ja palveluratkaisut siirretään syrjään ja korvataan kahdeksan miljoonan euron keskusjohtoisella kehityshankkeella. Jo tässä vaiheessa on tiedossa, ettei rahoitus tällä hankintatavalla johda lähellekään esitettyä loppu-tulosta. Tarve päästä hallitsemaan kehitystä ottamalla tietovirrat haltuun on keskeinen ohjaaja. Tieto on valtaa.

Yritysten asiantuntemus mukaan  

Paikkatietoalustahankkeen myötä julkishallinto on siirtymässä vahvasti yritystoimintaan, vaikka sen roolina tulisi olla lakisääteisten tehtävien toteuttaja ja edellytysten luoja suomalaisen kilpailukyvyn kehittämisessä ja erityisesti yritysten vientitoiminnan edistämisessä. Kattavimmat prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien asiantuntijat löytyvät tänään yrityksistä. Myös kansainvälistymisen osaaminen on korkeaa tasoa globaalien toimijoiden rikastaessa ekosysteemiä.

Suomen Paikkatietoklusteri FLIC ehdottaa, että Hallinnon paikkatietoalusta –hankkeen eteneminen arvioidaan ripeästi ja kriittisesti uudelleen. Tavoitetilaksi ehdotamme public-private partnership -mallia. Hankesuunnitelma tulisi arvioida käyttäen myös yritysten asiantuntemusta.

Julkisessa digitaalisessa tarpeessa tulisi aina selvittää mahdollisuus markkinaehtoiseen toteutukseen. Hankkeen käynnistyneet määrittelytyöt tulisikin nyt harkita keskeytettäväksi, jotta voidaan käydä riittävä markkinavuoropuhelu ja hankkeen valmistelijat saisivat mahdollisuuden tutustua olemassa olevaan palvelutarjontaan.

Paikkatietoalusta ja paikkatietopoliittinen selonteko muodostavat tärkeän periaatteellisen linjauksen, jolla on suuri merkitys suomalaisen alan teollisuuden tulevaisuudelle. Linjauksella voidaan parhaimmillaan avata mahdollisuudet suomalaisten yritysten voimakkaalle kansainvälistymiselle tai pahimmillaan kutistaa yritysten toiminta kansalliseksi vuokratyövoiman tarjoajaksi.

Mikko Salonen, puheenjohtaja, FLIC
Juha Saarentaus, toiminnanjohtaja, FLIC

 
 
PageLines