Joukkoistamalla kerätään paikkatiedolla rikastettua liiketoimintatietoa

Posted · Add Comment

Kuntalaiset voivat merkitä kartalle palautetta perinteisen lomakkeen lisäksi lähes joka kunnassa. Karttojen hyödyntäminen ei rajoitu pelkästään palautteen keräämiseen, sillä kunnat myös osallistavat kuntalaisia aktiivisesti tarjoamalla karttapohjaisia kyselyitä esimerkiksi kaavoitushankkeiden yhteydessä. Kartan avulla saadaan joukkoistamalla tietoa turvattomista paikoista, vaarallisista risteyksistä, kauniista maisemista, rikkinäisistä valopylväistä, korjaustarpeista…listaa voi jatkaa pitkään, sillä lopulta niin moni kuntalaisen hyvinvointiin liittyvä asia sijaitsee fyysisesti jossain. Käytön laajuutta kuvaa hyvin esimerkiksi se, että suomalaista menestystarinaa – Dimenteqin EHarava-palvelua, käyttää aktiivisesti yli 150 organisaatiota. Kyselyistä saadulla datalla kunnat ja muut julkiset organisaatiot parantavat omaa päätöksentekoa. Kun joukkoistamalla kerätty paikkatietodata laitetaan kartalle se paljastaa armottomasti alueita, jotka kaipaavat huomiota.

Yrityksetkin voivat käyttää täsmälleen samaa mallia oman toimintansa kehittämiseen ja paremman tuloksen saavuttamiseen. En tarkoita tässä ensisijaisesti sitä, että yrityksen pitäisi yrittää saada jokainen kuntalainen osallistumaan toimintansa kehittämiseen vaan sitä faktaa, että jokaisella toimiston ulkopuolella liikkuvalla omalla työntekijällä on nykyään älypuhelin, jolla voi kerätä normaalin arjen ohessa tietoa yritykselle tärkeistä asioista. Älkää sekoittako tätä toimintaa työntekijöiden sijainnin automaattiseen tallentamiseen, sillä kyse on nimenomaan siitä, että työntekijä aktiivisesti itse kerää ja kirjaa tietoja kentältä sijaintia apuna käyttäen.

Yhdysvaltalainen Retail-jätti Walgreens kertoo videolla (kohdassa 3:15), että heidän kentällä liikkuvalla henkilökunnalla on mahdollisuus milloin tahansa päästä tabletilla kartan kautta käsiksi omaan liiketoimintaansa liittyviin tietoihin ja tehdä muistiinpanoja omista myymälöistään ja myös kilpailijoiden toimista.

Suomessa kentällä liikkuvat työntekijät tekevät jatkuvasti tiedostaen tai huomaamattaan havaintoja omien tuotteiden esillepanosta, omaisuuden kunnosta, kilpailijoiden edesottamuksista, asiakaskokemukseen liittyvistä asioista, brändistä, ruuhkista, riskeistä, palvelusta, saavutettavuudesta ja muista sellaisista asioista, jotka sijaitsevat jossakin. Aivan kuten kunnillakin, myös yritysten hyvinvointiin liittyvät asiat lähes poikkeuksetta sijoittuvat jonnekin.

Havainnot jäävät huonoimmassa tapauksessa työntekijöiden päiden sisään ja pintautuvat sieltä mahdollisesti sopivaan aiheeseen liittyvän keskustelun myötä. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä kuten jo todettu, jokaisella työntekijällä on älypuhelin ja paikkatietoa hyödyntäviä kentältä informaation keräämisen mahdollistavia järjestelmiä on olemassa monia, ja niitä on jo hyvän aikaan koeponnistettu menestyksekkäästi julkisella sektorilla.

Miten siis alkuun? Mieti ensin, minkälaisia tärkeitä tietoja kaipaatte ja käytätte jo nykyiseltään toiminnan pyörittämisessä. Tämän jälkeen kirjaa ylös ne toimiston ulkopuolella liikkuvat toimenkuvat, jotka törmäävät arjessaan samoihin tietoihin kentän kautta. Varusta nämä työntekijät älypuhelimella ja paikkatietoa hyödyntävällä tiedonkeruusovelluksella ja jalkauta tiedonkeruu käytäntöön. Kentällä liikkuvat työntekijät huomatessaan ennalta sovittuja asioita, kirjaavat ne ylös ja tekevät merkinnät kartalle helppokäyttöisellä älypuhelinsovelluksella. Kun kerättyä tietoa alkaa virrata kentältä, koosta se kartalle. Tyypillisesti paikkatietosovellukset tekevät tämän automaattisesti ja tuottavat informatiivisia visualisointeja datasta hyödyksesi. Nyt käytössäsi on aivan uudenlainen sensoriverkosto, jonka ansiosta yrityksesi saa tärkeää tietoa nopeammin.

Jos alkuun pääseminen omin avuin tuntuu vaikealta, niin FLIC:in jäsenyritysten joukosta löytyy varmasti apua!

Antti Ahola, Geosprint Oy

 
 
PageLines