Kuinka paikkatietoyhteiskunta korjataan?

Posted · Add Comment

Paikkatieto on yksi yhteiskunnan toimivuuden, tehokkuuden, turvallisuuden ja modernin demokratian toteuttamisen mahdollistava teknologia-ala. Sen avulla voidaan parantaa kilpailukykyä ja tavoitella kärkimaan asemaa kansainvälisessä kehityksessä niin talouden, kuin elämän laadun ja demokratian suhteen. Paikkatieto on hyvinvointityökalu.

Eksponentiaalisesti kehittyvä teknologia tarjoaa hyötyjä, jotka vaikuttavat laajasti eri toimijoiden ja arvoverkkojen tehtäviin ja rakenteisiin. Tietoyhteiskunta tuo jatkuvasti yhteen eri alojen toimijoita uudella tavalla ja haastaa ymmärtämään arvoketjun muita toimijoita yhä syvemmältä. Kehitys ei tässä tule ainakaan hidastumaan.

Länsimaisen hyvinvoinnin kehitys on nojautunut avoimeen sektorin tuottamaan palvelu- ja innovaatiotoimintaan, jossa liiketalouden lainalaisuudet ohjaavat kehityksen onnistumista. Terveessä yhteiskunnassa eri toimijat tietävät tehtävänsä ja pyrkivät hoitamaan sen tarkoituksenmukaisella laadulla ja hallituilla kustannuksilla. Regulaatio on yksi teknologian kehityksen suurimmista uhkakuvista, mutta onnistuessaan se voi olla myös mahdollistaja. NMT/GSM tarina lienee kaikille jo tuttu.

Paikkatietoalalla tavoitteet ja niiden saavuttamiseen tarvittavat askeleet on tunnistettu ja kuvattu EU:n kymmenen vuotta sitten julkaisemassa INSPIRE-direktiivissä. Selkeä direktiivi kohdistuu pääosin viranomaisten hallussa oleviin, tai heidän puolestaan säilytettäviin paikkatietoihin sekä niiden käyttöön viranomaisten toimesta heidän hoitaessaan julkisia tehtäviään. Direktiivi ohjaa tietoinfrastruktuurin synnyttämisen alalla.

Direktiivin toteutusta on koko sen voimassaolon ajan pyritty Suomen valtiohallinnossa viemään läpi lähinnä suunnitelmatalouden keinovalikoimaa soveltamalla. Sen sijaan, että alan edistymistä olisi kiihdytetty avoimuudella ja innovaatiota tukevalla kilpailulla, on toimenpiteitä kohdistettu regulaatioon ja keskitettyyn ohjaamiseen. Työkaluiksi on otettu jopa keskitetty välinetuotanto, jonka levittämistä eri hallinnonaloille ohjataan ilman kilpailua.

Nyt käynnistetty paikkatietopoliittinen selonteko on uhkaavasti samalla polulla. On melko erikoista, että valtion laitoksen toimintaa valvova ministeriö ei löydä kehitystehtävien hoitamiseen resursseja muualta, kuin itse valvottavasta organisaatiosta. Näkyvissä on riski siitä, että selonteko menettää kyvyn kriittiseen tarkasteluun ja selontekoa käytetään samanaikaisesti lanseerattuun Hallinnon paikkatietoalusta –konseptin motivointiin.

Direktiivin toteuttaminen on kuntasektorilla toteutettu toisenlaisella lähestymistavalla koko sen voimassaolon ajan. Kehitys kuntarakenteen uudistamisessa on terästänyt toimenpiteitä ja kehitystä direktiivin mukaisesti kunkin toimijan omiin tehtäviin. Teknologia on ollut toiminnan tehostamisen ja myös rakenteiden uudistamisen mahdollistaja. Kehitystoiminta on organisoitunut kuntien, kuntaryhmittymien ja Kuntaliiton sekä alalle palveluita innovoivien yritysten yhteistyöhön.

Tietoinfrastruktuuria on kunnissa toteutettu käytännössä ja keskitytty sen konkreettisiin etuihin. Keskeisten tietojen määritystyötä on tehty ja onnistuneet toteutukset ovat jo tuotantokäytössä. Tietopalveluita toteuttamalla on saatu tuloksia kuntien sisäisen toiminnan kehittämisessä, kuntien välissä yhteistyössä ja myös arvoverkossa, jonka muodostavat kuntien palvelu- ja tietotarjontaan nojautuvat yritykset niin alue-, kuin valtakunnankin tasolla. Kuntasektori on direktiivin toteutuksessa tänään selvä edelläkävijä. Avainsanat ovat avoimuus, toimivat markkinat ja yhteistyö. Hyötyjinä ovat kuntalaiset, kunnat ja yritykset.

Pääosa yhteiskunnallisesti laajasti käytetyistä ja merkityksellisistä paikkatiedoista syntyy kunnissa. Tiedot syntyvät ja päivittyvät jatkuvasti kunnan perustehtävien hoitamisen yhteydessä. Valtionhallinnon keskitetysti toteuttamissa, tietojen kokoamiseen tähtäävissä ratkaisuissa ei ole juurikaan onnistuttu palvelemaan tarvitsijoita. Toteutetut koontitietokannat eivät ole laadullisesti eikä varsinkaan ajantasaisuuden osalta riittäviä. Samalla yritykset, jotka toimivat laajasti tarvitsijoiden keskuudessa, ovat tunnistaneet ja ratkaisseet ensimmäisenä niitä pullonkauloja, joiden avaamisesta on saatu hyötyä.

Paikkatietopoliittisen selonteon yhteys Hallinnon paikkatietoalustaan huolestuttaa avointa sektoria jo tässä vaiheessa. Hallinnon paikkatietoalusta on hanke, josta voi muodostua vakava uhka alan kehittymiselle. Innovaatiokuolema uhkaa, mikäli etenemistä ei osata kääntää vahvasti yritysten palveluihin tukeutuvaksi. Keskittyminen tarpeeseen teknologian sijasta, läpinäkyvä eteneminen ja avoimesti yritysten palveluihin kilpailutetut ratkaisut ovat oikea tie edetä. Näin on jo hallitusohjelmassakin linjattu.

Selonteon strateginen ohjausryhmä koostuu nyt pelkästään julkisen sektorin toimijoista. Alan palveluyritysten yhteenliittymä kokee suurta pettymystä siitä, että laaja-alaisen strategisen keskustelun ja uudenlaisen yhteistyöfoorumin aikaansaamista ei pidetä nyt tärkeimpänä toimenpiteenä. Paikkatietoasioissa MMM on ottanut itselleen mandaatin ohjata ja määrätä toimijoiden ratkaisuja hyvin laajasti. On siten erinomaista, että aihetta aletaan vihdoinkin selvittää poliittista keskustelua myöden. Rohkeus uudenlaiseen yhteistyöajatteluun on tervetullutta.

Mikko Salonen, puheenjohtaja, FLIC
Juha Saarentaus, toiminnanjohtaja, FLIC

 
 
PageLines