Missä on digitalisaatiota edistävä kokeilukulttuuri?

Posted · Add Comment

Viime vuoden keväällä ponnistettiin maassa kasaan tiivis ja lupaavan tuntuinen hallitusohjelma. Paikkatietoalan näkökulmasta ohjelman linjaukset olivat suorastaan innostavia. Uusia tapoja tehdä asioita piti lähteä hakemaan yrittäjyyttä tukevalla kokeilukulttuurilla. Paikkatieto on yksi niistä teknologia-aloista, joka mahdollistaa digitalisaation edellyttämiä toimintatapojen muutoksia. Sijainnin avulla voidaan yhdistää, hallita ja käyttää tietoa uusilla, innovatiivisilla tavoilla. Eteneminen on ollut hidasta. Tai oikeastaan sitä ei ole ollut.

Paikkatietoalalla merkittävässä roolissa ovat julkiset toimijat. Julkisin varoin ylläpidetään suuria määriä sellaista tietoa, jota voitaisiin käyttää perinteisiä toimintamalleja laajemmin. Kunhan innovaatiota vain saataisiin aikaiseksi. Suomen kilpailukyvyn taakkana on raskas julkinen koneisto. Asiat etenevät hitaasti ja niitä on suorittamassa yksinkertaisesti liikaa ihmisiä. Kustannukset ovat monelta osin kestämättömät. Innovaatiota ei synny.

Alalla valtion ja kuntien välinen kädenvääntö tulee kansalaisille kalliiksi. Monenkirjava kuntarakenne kääntyy itseensä ja kehittää kuntakohtaisesti digitalisaatiota. Pääkaupungin linjaukset ovat tästä hyvä esimerkki. Valtion hankkeet puolestaan jauhavat arkkitehtuurikeskusteluissa. Mittava määrä yhteiskunnallisesti arvokkaasta paikkatiedosta syntyy kunnissa. Valtion hankkeet tähtäävät noiden tietojen kasaamiseen isoihin siiloihin ja kuntaliitto puolestaan on asettunut siilipuolustukseen ja haluaa rahastaa kerätyllä tiedolla. Samaan aikaan prosessien ja niihin liittyvien tietojärjestelmien paras näköalapaikka löytyy yritysten asiantuntemuksesta.

Julkisen ja avoimen sektorin toimijoiden välisen yhteistyön eteneminen on saatava puheita pidemmälle. Taannoin keskustelussa erään hallinnonalan virkamies esitti tässä suurimmaksi ongelmaksi yksityisen monopolin syntymisen. Samaa ajatusmallia tuntuu tukevan myös eri suunnilta esiin nostettu, varsin idealistinen toimittajaloukku-keskustelu. Siinä ilkeämieliset isot kansainväliset yritykset vangitsevat parhaansa tekevät tilaajat ohjelmistoilla ikuiseen kadotukseen. Ottaen huomioon jatkuvasti laajenevan globaalin tarjonnan, on todella vaikea ymmärtää missä aikakaudessa oikein eletään. Ainakin tarjontaa ja vaihtoehtoja on.

Kokeilukulttuuri ja yhteistyömallien kehittäminen ovat edelleen avainroolissa. PPP- eli Public-private partnership –mallin soveltaminen todellisuuteen on enemmän kuin tervetullutta. PPP-mallissa haetaan yhdessä sellaisia toimintamalleja, joissa yksityinen sektori luo kustannustehokkaita ratkaisuja julkisten palveluiden toteuttamiseen. Julkisen toimijan roolina on palveluiden tilaaminen. Näiden mallien hakeminen yhdessä olisi ensimmäinen askel. Yhdessä hakeminen voisi tarkoittaa vaikka sitä että istutaan yhdessä samaan pöytään ja keskustellaan avoimesti.

Digitalisaation avulla muutetaan toimintaprosesseja tehokkaammiksi. Tehostettavia prosesseja löytyy niin yrityksistä, kuin julkisista organisaatioista. Kun tämä tehostaminen toteutetaan yritysten palveluita käyttämällä syntyy vientikelpoista teknologiaa ja osaamista. Onnistuneiden toimintamallien löytäminen alkaa kokeilujen kautta. Kokeiluissa julkiset toimijat tilaavat yrityksiltä uusia ratkaisuja rohkeasti kokeillen. Koska aloitetaan?

Juha Saarentaus, toiminnanjohtaja (oto), FLIC

 
 
PageLines