Paikkatietoklusterin kannanotto Oskari-ohjelmiston markkinoinnista

Posted · Add Comment

Maanmittauslaitos on vuodesta 2009 lähtien markkinoinut Oskari-ohjelmistoa tavalla, joka kilpailee ohjelmistoyrittäjien ja kaupallisten palveluntarjoajien kanssa. Toiminta on herättänyt pitkään ihmetystä alan yrityksissä. Suomen Paikkatietoklusteri (FLIC) esittää alla olevin perusteluin, että panostukset Oskari.org ohjelmistoon nykymuodossaan suunnataan uudelleen erityisesti tietoaineistojen laadun parantamiseen ja avaamiseen sekä laadukkaiden rajapintapalvelujen tuottamiseen. Esitämme myös että tuotekehitystyön koordinointi eriytetään selkeästi viranomaistoiminnasta.

Mikä on Oskari?

Oskari on ohjelmisto, jolla voidaan toteuttaa selaimessa toimivia karttapalveluita. Karttapalveluiden hyödyt ovat merkittävät ja tekniikka tarjoaa yhä uusia käyttökohteita. Oskarin tarjoamaa toiminnallisuutta vastaava toiminnallisuus on lisensoitavissa lukuisista kaupallisesti saatavilla olevista ohjelmistotuotteista – sekä kansainvälisiltä, että suomalaisilta ohjelmistotuotteita valmistavilta yrityksiltä. Karttakäyttöliittymien toteuttaminen on myös mahdollista useiden eri avoimen lähdekoodin ratkaisujen pohjalta.

Miten Oskarin kehitystä rahoitetaan?

Mikään ei ole ilmaista, ei myöskään Oskari-ohjelmiston kehittäminen. Sen kehittämistä on rahoitettu nyt kuuden vuoden ajan verovaroin keskimäärin yli yhden miljoonan euron edestä vuosittain. Osa kustannuksista on syntynyt ostopalveluiden kautta, mutta merkittävä osa kustannuksista syntyy Maanmittauslaitoksen omasta henkilötyöstä. Oskarin parissa on jatkuvasti työskennellyt useita henkilöitä. Maanmittauslaitos ei veloita Oskari-ohjelmistosta, vaan on tehnyt siitä avoimen lähdekoodin ohjelmistokirjaston. Maanmittauslaitos on toteuttanut Oskari-ohjelmistolla ohjelmistoprojekteja ja -palveluita, joista se on saanut myyntituloja. Maanmittauslaitoksen oman ilmoituksen mukaan nämä tulot ovat vähäisiä.

Miten yritykset hyötyvät Oskari-yhteistyöstä?

Oskarin kehittämiseen on kilpailutettu ohjelmoijaresursseja usean vuoden aikana. Sellaiset yritykset, joiden liiketoiminta perustuu henkilötyön myyntiin, saavat näistä toimeksiannoista liikevaihtoa lähinnä tuntiveloituksen pohjalta. Sen sijaan yritysten oman tietotaidon ja tuoteratkaisuiden kehittyminen on tällaisessa liiketoiminnassa vähäistä. Itse asiassa henkilötyötä tarjoavien yritysten liiketulos paranee kun henkilötyötä tilataan mahdollisimman paljon. Yrityksillä ei siis ole juurikaan mielenkiintoa kehittää itse työn tuottavuutta. Vastuu lopputuloksen laadusta jää pääasiassa tilaajalle. 

Miksi Oskari kilpailee yritysten tarjonnan kanssa?

Maanmittauslaitos markkinoi aktiivisesti Oskari-ohjelmistoa ja sillä tuotettuja palveluja varsinkin julkisen sektorin toimijoille sekä Suomessa että Euroopassa. Markkinointia varten on toteutettu mm. Paikkatietoikkuna-niminen verkkopalvelu, jossa yhdistyy Maanmittauslaitoksen viranomaistehtävien tiedotustoimintaa sekä viranomaistehtävien ulkopuolista palvelutarjontaa. Verkkopalvelu antaa hyvin laajan mielikuvan Oskarin toiminnallisuudesta. Ohjelmistoa markkinoidaan aktiivisesti myös muilla web-medioilla. On varsin erikoista, että viranomainen tuo näin aktiivisesti esille oman viranomaistehtävänsä ulkopuolista, yritysten tarjoaman kanssa kilpailevaa palveluntarjontaa ja pyrkii rajoittamaan vapaiden markkinoiden kehittymistä. Useissa julkisen sektorin hankkeissa, mm. SADe-ohjelmassa, Oskari-ohjelmisto otettiin käyttöön ilman kilpailutusta tai vertailua. Maanmittauslaitoksen edustajat toimivat julkisen sektorin hankkeiden teknologian kehityksen asiantuntijoina ja samalla markkinoivat omaa ratkaisuaan. Kilpailuneutraliteetin kannalta toiminta on vähintäänkin arveluttavaa.

Miten pystymme tuottamaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä ohjelmistoratkaisuja?

Erilaisissa digitaalisuutta ja talouden kasvua koskevissa selvityksissä on todettu, että Suomen tulisi hakea kansainvälistä kasvua kotimarkkinoiden kautta. Tämä on kirjattu myös nykyiseen hallitusohjelmaan ja tarkoittaa sitä, että yritykset ja julkishallinto yhdessä kehittävät ratkaisuja, jotka luovat vientimahdollisuuksia. Markkinataloudessa toimivat yritykset kilvoittelisivat eri projekteissa ja yhteistyön kautta luotaisiin niin hyviä palveluita, että niille syntyisi myös kansainvälistä kysyntää. Tuotteiden ja palveluiden kehittymisen kannalta avainroolissa on asiakaslähtöisyys ja ketteryys. Tuotteiden tulee vastata asiakkaiden jatkuvasti muuttuvia tarpeita. Tämä kehitys voi tapahtua vain avoimen ja selkeän kilpailutuksen avulla. Syntyvä liiketoiminnan aktiivisuus antaa yrityksille mahdollisuuden kasvaa ja palkata lisää työvoimaa, mikä johtaa myös kansantalouden nousuun.

Miten Maanmittauslaitoksen toivotaan reagoivat tilanteeseen?

Suomi on taantuman kourissa ja erityisesti julkisen sektorin menot ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Kohoavaa kustannustasoa ei voida enää veronkorotuksilla hoitaa vaan on tarvetta karsia julkisen sektorin kuluja. Hyvinä vuosina julkisella sektorilla on lähdetty toteuttamaan paljon hankkeita, jotka eivät kuulu julkisen sektorin rooliin ja tätä kautta on tahattomasti lähdetty myös syömään yritysten markkinoita. Oman kehittämisen kautta syntyvät tuotteet ovat näennäisesti edullisia, mutta syövät niitä kallisarvoisia resursseja, joita tarvittaisiin viranomaistoiminnan tehokkaaseen pyörittämiseen. Lisäksi tuotteistaminen ja muut liiketoimintaan liittyvät asiat jäävät usein vähemmälle huomiolla.

Maanmittauslaitoksen tulisi suunnata panostuksensa nyt johdonmukaisemmin oman viranomaistehtävänsä hoitamiseen. Maanmittauslaitoksen keskeisenä tehtävän tulee olla viranomaistehtäviensä hoitamista varten tuottamiensa aineistojen jakaminen käyttökelpoisista ja avoimista rajapinnoista. Näin edistetään kansallisen tietoinfrastruktuurin syntymistä ja tehostetaan tiedon yhteiskäyttöä sekä luodaan vahvat toimintaedellytykset suomalaiselle yrityskentälle löytää kysyntä ja tuottaa sitä vastaavat loppukäyttäjäratkaisut. Tämä on kansallinen etu, koska näin syntyy vientikelpoista, verotuloja tuottavaa, kannattavaa suomalaista paikkatietoliiketoimintaa. Viranomaisen tehtävän vastaavasti ei tule olla  hyödyntävien sovellusten tai sovelluskehitysalustojen kehittäminen. Toimivaan markkinaan kuuluu keskeisesti asiakkaille mahdollisuus valita useamman toimittajan ratkaisuista.

Yhteisenä tavoitteena tulee nähdä suomalaisen yritysvetoisen osaamisen kehittyminen, jota yhteisin ponnisteluin voidaan viedä maailmalle. Tässä viranomaisen roolina voisi hyvin olla toimia aktiivisena osapuolena vientiin tähtäävässä toimijaverkostossa, sekä aktiivisesti hankkia esim. kehitysyhteistyön piirissä olevia hankkeita suomalaisille alan yrityksille, jotta vientikokemus karttuu ja yritysten valmiudet vientitoimintaan paranevat. Kehitysyhteistyöhankkeissa saattaisi olla luonteva rooli hyödyntää Oskari-tyyppistä toimintaa.

Paikkatietoala on tekniikoiltaan ja rajapinnoiltaan erittäin hyvin standardoitua, eikä pelkoa viime aikoina ICT-alalla esitettyyn teoriaan toimittajaloukkuun jäämisestä ole. Tieto liikkuu ja rajapintojen välissä olevat ratkaisut ovat helposti kilpailutettavissa. Alalla on useita toimittajia, jotka ovat jo omatoimisesti rakentaneet ratkaisuista modulaarisia ja näin antavat ostajille aina mahdollisuuksia vaihtoehtoihin.

Esitämme, että Oskarin markkinointi nykymuodossaan lopetetaan ja siitä vapautuvat resurssit ohjataan tietoaineistojen laadun parantamiseen ja avaamiseen sekä laadukkaiden rajapintapalvelujen tuottamiseen. Esitämme myös että Oskari-tuotteen kehitystyötä ohjaava verkosto eriytetään viranomaistoiminnasta ja näin varmistetaan aito markkinaehtoinen toimintamalli julkisissa hankinnoissa.

Toivomme, että tämä kannanotto johtaa erilliseen neuvotteluun paikkatietoalan yritysten ja julkishallinnon toimijoiden välisestä roolituksesta asiassa.

Mikko Salonen, puheenjohtaja, FLIC
Juha Saarentaus, toiminnanjohtaja, FLIC

(Kannanotto on julkaistu 11.10.2015)

 
 
PageLines