Yritykset mukaan Kansallisen maastotietokannan kehittämiseen ja toteutukseen

Posted · Add Comment

Maanmittauslaitos on valmistellut mittavaa hanketta maastotietokannan uudistamiseksi kansalliseksi maastotietokannaksi (KMTK). Valmistelussa on pyritty hahmottamaan näkemys Kansallisen maastotietokannan tavoitekuvasta pitkälle tulevaisuuteen sekä etenemisen malleista ja kehitysprojektien organisoinnista.

FLIC järjesti asiasta vuorovaikutustilaisuuden 10.9.2015. Hankeryhmän edustajat kertoivat valmistelun tilanteesta ja aiheesta keskusteltiin palaverissa vilkkaasti. KMTK-hanketta esittelivät Antti Jakobsson ja KP Karlsson Maanmittauslaitoksesta sekä Anna Mustajoki Tampereen kaupungilta. Yrityksistä edustettuina olivat Heikki Luukkonen Terratec Oy:stä, Johanna Vuorjoki Sito Oy:stä, Jenni Puupponen Karttakeskus Oy:stä, Jarkko Sireeni ja Sanna Makkonen Vianova Systems Finland Oy:stä sekä Blom Kartta Oy:stä Mikko Salonen, joka johti puhetta. FLIC:n toiminnanjohtaja Juha Saarentaus kirjasi käydyn keskustelun muistiin ja tämän kirjoituksen pohjaksi.

Alustuksesta kävi hyvin selville miten moniulotteisesta hankkeesta on kysymys. Antti Jakobsson toi vahvasti esille yhteistyön merkityksen hankkeen onnistumiselle. FLIC on ollut rakentamassa pohjaa tälle yhteistyölle jo keväästä 2014, kun Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos istutettiin samaan pöytään Etelärannassa.

Yritysten kannalta mahdollisuudet osallistua hankkeen valmisteluun ovat toistaiseksi tuntuneet kaukaisilta. Käynnissä on nyt hyvin pitkälle tulevaisuutta ohjaava hankemäärittely, jossa yritysten osaamisen ja kokemusten käyttöä ei vielä ole hyödynnetty mitenkään. Alustuksen perusteella tätä ei ollut myöskään pohdittu kovin paljon. Yritykset tekivätkin konkreettisen ehdotuksen ottaa FLIC:n edustus KMTK-hankkeen johtoryhmään Maanmittauslaitoksen, kuntien ja Kuntaliiton edustuksen rinnalle.

Suomalaisilla paikkatietoalan yrityksillä olisi todella paljon annettavaa KMTK:n kehittämiseen ja toteuttamiseen. Jotta tämä osaaminen saadaan hyödynnettyä, tulisi hankkeen eri kehitysprojekteihin ottaa miehitystä yrityksistä jo varhaisessa vaiheessa. Useat viranomaiset, kuten Liikennevirasto, ovat tätä mallia soveltaneet menestyksellä omissa vastaavissa hankkeissaan. On syytä muistaa, että Suomessa on yritysten palveluksessa vahvoja osaajia, jotka ovat jo olleet toteuttamassa samoja asioita muissa maissa.

KMTK:n toteuttamisessa on mahdollisuus muuttaa vakiintuneita toimintaprosesseja ja roolijakoja sekä luoda paikkatietoalalle digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Ulkoistaminen on keskeinen osa käynnissä olevaa digitalisaatiota. Alan yrityksillä on tästä runsaasti kokemuksia muiden viranomaisten kanssa toteutetuissa hankkeissa.

KMTK:n osalta yritysten kokemukset, osaaminen ja jo olemassa olevat palvelut soveltuvat hyvin sekä maastotiedon ylläpidon tehtäviin että loppuasiakkaalle tarjottavien, KMTK:n nojautuvien tietopalveluiden toteuttamiseen. Samoin itse tietojärjestelmien toteuttaminen on luontaisesti tehokasta yritysten palveluihin tukeutuen. Esimerkiksi tällä hetkellä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ylläpitoon sitoutuvasta vuotuisesta budjetista arviolta vain noin 15 % käytetään yrityksiltä ostettaviin palveluihin (ja tästäkin suurin osa kohdistuu matalan jalostusarvon ilmakuvaamiseen ja laserkeilaamiseen).

Avainroolissa yhteistyömallissa on kehittää yrityksien tarjontaa globaaleita markkinoita ajatellen. Tätä tukee hyvin hankkeen valmistelussa huomioitu nojautuminen standardiratkaisuihin kuten CityGML. Kun kehitystyöhön liitetään mukaan yritysten jo nyt vahva kokemus loppuasiakkaiden tarpeista, on hyvät mahdollisuudet tuottaa Suomesta uutta vientitarjontaa. Yritysten kehityspanosten ohjaamiseksi tarvitaan nykyistä merkittävästi laajempaa avoimuutta ja yhteistyötä KMTK:n kehittämisen ja toteuttamisen kaikissa vaiheissa.
Keväällä päättyneessä MTJ2030 (Maastotietojärjestelmä 2030) -selvitystyössä todettiin selkeästi, että tulevaisuuden maastotietojärjestelmän eli KMTK:n asema ja tietosisältö tulisi määritellä lainsäädännössä. Selvityksessä todettiin myös, että KMTK:n tietopalveluista tulisi säätää laissa. Selvityksessä ei kuitenkaan kuvattu tarkemmin miten näihin tavoitteisiin päästään.

Käydyn keskustelun perusteella tämä ei ole hahmottunut vieläkään eikä ole toistaiseksi edes hankeryhmän agendalla. FLIC on edelleen samaa mieltä kuin keväällä lausuntoa antaessaan, että lainsäädännössä tulisi kuvata KMTK:n asema ja tietosisältö, mutta ei ottaa kantaa tietopalveluihin. Tietopalveluiden tuottaminen pitäisi perustua yhteiskunnan kulloisiinkin tarpeisiin ja olla yrityssektorin vastuulla KMTK:n hallinnoijan keskittyessä tietokannan tietojen ylläpidon hallinnointiin. Se lienee selvittämättäkin tiedossa, että kuntien velvoittaminen ylläpitoon vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Tiukoille ajetuissa kuntaorganisaatioissa ei ole helpolla pelivaraa yhdellekään uudelle tehtävälle.

KMTK on osa yhteiskunnan digitalisaatioprosessia. Hallitusohjelman tavoiteasetannassa digitalisaatiolla on merkittävä rooli. ”Digiloikalla” halutaan tehdä Suomesta yhdessä digin edelläkävijä ja KMTK voisi parhaimmillaan olla yksi digiloikan onnistuneista esimerkkiprojekteista.

Digitaalisuuden avainsana on avoin: avoimet rajapinnat, avoin lähdekoodi, avoin valmistelu. Avoimesta lähdekoodista keskusteltiin tilaisuudessa ja selvästikin yritysten kehittymisen ja kansainvälistymisen kannalta oleellinen IPR-asia vaatii lisää keskustelua ja vuorovaikutusta. Valmistelussa ei myöskään ole syytä päättää etukäteen, ennen avointa kilpailutusta, että kaikkien KMTK:n toteuttamisessa käytettävien ohjelmistojen tulee olla avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Olennaista on ymmärtää mitä halutaan ja sitten etsiä parhaimmat, avoimet ratkaisut tavoitetilaan pääsemiseksi.

KMTK:n kehittäminen on vielä alkumetreillä, joten FLIC uskoo, että paikkatietoalan yritysten mahdollisuudet voidaan ottaa avoimesti toimimalla ja tiiviillä vuorovaikutuksella huomioon. Maanmittauslaitos ja FLIC sopivatkin seuraavan keskustelutilaisuuden järjestämisestä vielä tämän vuoden lopulla.

Mikko Salonen, puheenjohtaja, FLIC
Juha Saarentaus, toiminnanjohtaja, FLIC

 
 
PageLines