Digihaaste 2015 – Paikkatiedon paikka

Posted · Add Comment

Valtakunnan hallitus on Juha Sipilän vetämänä aloittanut keväällä ponnekkaasti työt. Kylmä alkukesä käynnistyi sitten vahvasti digitalisaation puskemisella eteenpäin. Digitalisaatio on hallitusohjelman läpileikkaava teema, kirjoitetaan ihan Valtionvarainministeriön sivuillakin. Mikäs sen parempaa, kun kerran paikkatietoalalla olemme juurikin tuomassa esiin uusia digitaalisia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia tehdä asiat toisin, kun sijainnin avulla hallitsemme tietoa, esitämme tietoa ja teemme nopammin ja parempia päätöksiä.

Hallitusohjelma valmistui juuri suvivirren aikoihin toukokuussa ja onneksi itse paperissa ei sivuja ole kuin 38 kpl. Liitteistä löytyy sitten toinen mokoma lisää, joten edelleen ollaan melkein yhden iltalukemisen mittaisessa novellissa. Ja hyvinkin tuon dokumentin saa luettua yöpöydältä. Teksti ei nukuta ja kerronta on tiivistä ja jopa innostavaa. Ainakin näin teknologian kehittämisen ja viennin edistämisen kannalta.

Kokoonnuimme yhdessä Paikkatietoverkoston kanssa 27.8.2015 pohtimaan miten paikkatietoala löytää paikkansa hallitusohjelmassa. Miten seuraavien neljän vuoden aikana voimme olla mukana luomassa uusia innovaatioita, mahdollistamassa työllisyyttä kohentavaa kasvua ja ennenkaikkea löytämässä Suomelle lisää asiakkaita eli vientiä. Pasilan virastotalon Aurinkoraitille kokoontui 17 henkilöä pohtimaan asiaa parin tunnin työpajassa. Hyvällä temmolla saimme aihetta koluttua ja työn tuloksista toimitetaan pikapuoliin soveltuvaa raporttia.

Ennen kuin raportti valmistuu, en malta olla vetämättä yhteen paikkatiedon mahdollisuuksia. Hallitusohjelmasta löytyy kärkihankkeita ja painopistealueita, joita lähes poikkeuksetta voidaan tukea paikkatiedon tarjoamilla uusilla mahdollisuuksialle. A eli Arktinen ulottuvuus on Suomelle annettu toimintaympäristö. Laajat maantieteelliset alueet ja niiden herkkä luonto, on kuin tehty paikkatiedolla hallittaviksi ja oikein hyödynnettäviksi. Biotalouden edelläkävijyys – siis B – luo meille mahdollisuuden vientiratkaisuihin varsinkin kun valitsemme oikeat keihäänkärjen. Sellaiset, joihin resurssimme parhaiten sopivat. Kiertotalous voi olla mahdollisuutemme pelastaa oma Itämeremme ja samalla tarjota osaamista muidenkin saastuneiden merien pelastamiseen. Jos vaikka lähdetään älykkään maatalouden ja metsätalouden  paikkatietoratkaisuista, joiden avulla ylimääräistä lannoitetta ei enää valukaan vesistöihin.

Aakkosten kolmas kirjain on C ja siitä päästään Cleantech-käsitteeseen. On kai selvää, että sijaintieto voi olla oleellinen ohjaava tekijä monenkin tuotantoketjun, jakeluketjun ja kulutuksen ympäristövaikutusten minimoinnissa. Tiedolla voimme tehdä asioita toisin. Tiedolla voimme tehdä oikeita päätöksiä. Kyse on siis isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Paikkatiedoilla on tässä taas paikka tehdä ihmisestä ympäristölleen vähemmän haitallinen osapuoli.

Se neljäs aakkonenhan on D niinkuin Digitalisaatio. Sieltä löytyy myös paikkatiedot. Työpajamme aluksi Olli-Pekka Rissanen Valtionvarainministeriöstä esitteli kesälomien ohessa tuotettujen Digihaaste 2015 -esitysten yhteenvetoa. Ministeriö julkaisi aiheesta avoimen kirjeen Juhannuksen alla ja vastauksia eli esityksiä digitalisaatiohaasteeseen tuli elokuun alkuun mennessä peräti 263 kpl. Mukana ihan mukavasti myös paikkatietoalan toimijoita. Nyt onkin sitten aika olla aktiivinen ja tuoda esiin lisää paikkatiedon tarjoamia mahdollisuuksia Suomen kilpailukyvyn kohentamisessa, niin A:ssa, B:ssä, C:ssä kuin D:ssäkin

Juha Saarentaus

Kirjoittaja toimii Finnish Location Information Cluster:in toiminnanjohtajana

 
 
PageLines