Paikkatieto rikastaa digitalisaatiota

Posted · Add Comment

Paikkatietoalan palveluyritykset ovat parin vuoden ajan kiihdyttäneet yhteisvoimin alan kehitystä ja tarjontaa Suomessa. Toiminta on organisoitu Finnish Location Information Cluster –verkostoon Teknologiateollisuus ry:n siipien alla. Maaliskuun alussa pidettiin Wanhassa Satamassa jo toinen Location Business Forum, jossa esitettiin alan viimeisimpiä saavutuksia.

Paikkatieto on horisontaalinen teknologia-ala, jolla on liittymäpintoja hyvin moneen eri tehtävään niin julkisen sektorin, teollisuuden ja palvelualojen toiminnassa kuin myös kuluttajamarkkinoilla. Tilaisuuden esitykset oli jaettu kolmeen teemaan, jotka tällä kertaa keskittyivät omaisuuden hallinnan ratkaisuihin ja tietojohtamisen paikkatietomenetelmiin sekä katsaukseen teollisen internetin ja paikkatiedon kohtaamisesta.

Paikkatieto omaisuuden hallintaratkaisuissa

Seminaari alkoi huikealla läpileikkauksella omaisuuden hallinnan merkityksestä infrastruktuurioperaattori Fingrid Oyj:n toiminnassa. Marcus Stenstrand kertoi Elvis-projektista, jolla on uudistettu kantaverkon tietojenhallinta ja yhdistetty useita aikaisempia kehityspolkuja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Merkittävänä yhdistämisen keinona tuli esiin paikkatieto, jota Fingrid on soveltanut jo vuodesta 1992 lähtien. Mittava tietojärjestelmähanke on viety läpi onnistuneesti kumppaneiden toimesta vahvan tilaajavastuun periaatteella.

Seuraavassa esityksessä Vianova Oy:n Tarmo Savolainen kertoi havainnollisesti mikä merkitys omaisuuden hallinnalla on rakennetun ympäristön elinkaaren aikana. Suomen kansallisvarallisuudesta arviolta 200 miljardin euron omaisuusmassa on kiinni rakennetussa ympäristössä. Esityksessä käytiin läpi kuntien katuverkoston ja yleisten alueiden hallinnassa paikkatiedon avulla saavutettuja tehostamiskeinoja, joissa ajantasaisen tiedon saatavuus eri tehtäviin on avainroolissa. Ylläpitotehtävien saamat edut tulivat esille myös suomalaisen viestiosaamisen osalta Tallinnan sataman omaisuudenhallintaratkaisussa. Toteutettu ratkaisu tarjoaa työkaluja kustannusten optimoinnin ja kiinteän omaisuusmassa arvonmäärityksen lisäksi myös aikaulottuvuudella lisätyn kolmiulotteisen mallin muodossa.

Infrarakentamisen tiedonhallintahaasteita

Länsimetro on yksi Suomen suurimmista infrarakentamisen hankkeista. Hankkeen aikana syntyy inkrementaalisesti huikea määrä tietoa. Aivan ensimmäisistä vaiheista lähtien syntynyt suunnitelmatietokin on jatkuvasti kasvavan tietomassan osana tarpeellista hankkeen koko elinkaaren aikana. Samaan tapaan kuin aikaisemmin Fingridin esityksessä tuli esille, on infraomaisuuden tiedonhallinnan elinkaari merkittävästi itse hankkeen toteutusvaihetta pidempi ja yltää hankkeen ensimmäisistä hahmotteluhetkistä lähtien kymmenien ellei peräti satojen vuosien päähän, kun rakennettua kokonaisuutta käytetään, ylläpidetään ja joskus myös todennäköisesti poistetaan käytöstä.

Senaatti-kiinteistöt hallinnoi noin 6.4 miljoonan neliömetrin kiinteistömassaa. Rakennuksia on noin 10 500 ja työtä tehdään 270 hengen voimin. Senaatti-kiinteistöillä on ollut merkittävä rooli tietomallinnuksen IFC-standardin kehittämisessä. Kiinteistömassan hallinnointiin on myös käytetty jo pitkään paikkatietoa. Tietohallintojohtaja Jussi Hirvelä kertoi kuinka osa rakennuksista, vaikkapa Salpa-linja, voidaan yksilöidä ainoastaan sijainnin perusteella ja hallittavana on myös muutakin infrastruktuuria kuin rakennuksia.

Valtion tilankäytön optimointi on haaste, jonka kimpussa Senaatti-kiinteistöissä tehdään töitä ja tässä paikkatieto on päivittäinen työväline. Tilojen käyttö ja asiakkaiden tarpeet tulee ymmärtää hyvin tarkalla tasolla. Paikkatiedon avulla pystytään tarkastelemaan asiakkaiden tilojen käyttöä, löytämään eri toimijoiden välisiä synergiaetuja ja myös optimoimaan realisointiratkaisut. Toinen sovellusalue on sähköinen asiointi, jota tuetaan karttakäyttöliittymien avulla tarjottavilla tietopalveluilla. Uusin ja kasvava alue on rakennuksista saatavan Big Datan hyväksikäyttö. Rakennuksiin sijoitettavien antureiden avulla pystytään keräämään tietoa, jolla rakenteiden käyttöä ja kuntoa voidaan seurata lähes reaaliaikaisesti. Yhdistämällä nämä tiedot esimerkiksi rakennusten tietomalleihin, päästään optimoimaan rakennusten olosuhteita, ohjaamaan energiataloutta, ennakoimaan korjaustarpeita ja tunnistamaan mahdolliset sisäilmaongelmat hyvissä ajoin.

Aamupäivän omaisuuden hallinnan teemaesitykset päättyivät Eletrilevin suunnittelujohtaja Marti Laidren esitykseen, jossa esitettiin havainnollisesti miten Virossa sähkön jakeluverkon hallinnassa hyödynnetään paikkatietoa päivittäin. Ratkaisun on kehittänyt suomalainen Tekla, joka nykyään on osa kansainvälistä Trimble-konsernia. Paikkatieto on oleellisessa roolissa toiminnan suunnittelussa ja myös ratkaisijana erityistilanteissa, joita syntyy muun muassa sääolosuhteiden aiheuttamien korjaustarpeiden yhteydessä. Laidren korosti havainnollisesti miten käytössä oleva tieto pystytään jalostamaan päätöksen tekoa varten oikeaan muotoon laitoksen eri tehtävissä. Kasvava merkitys on tieto-osaajilla, jotka osaavat yhdistää tietoteknisen osaamisen ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisen päätöksenteon tueksi kaikilla toiminnan tasoilla.

Paikkatieto havainnollistaa tietojohtamisessa

Iltapäivän teemana oli tietojohtaminen. Johtava suomalainen BI-talo Affecto avasi teema-alueen syvällisellä esityksellä BI:n ja paikkatiedon yhdistämisestä. Affecto hankki tarvittavaa osaamista jo vuosituhannen vaihteessa ja sen paikkatietotarjonta on organisoitu Karttakeskus Oy:öön. Tietojohtaminen tarjoaa organisaatioille paremman suorituskyvyn toiminnan seurannassa ja faktoihin perustuvalla päätöksenteolla organisaation joka tasolla. Paikkatiedon rooli tietojohtamisessa on tarjota uusia tapoja tietojen yhdistämiseen ja visualisointiin.

Uutena ratkaisuna paikkatieto pystyy rikastamaan päätöksentekoa ja tarjoaa työkaluja ennakointiin sekä mahdollisuuden nopeampaan toimintaympäristön muutoksiin reagointiin. Kuluttajamarkkinoilla paikkatieto on tuonut parempaa käytettävyyttä sähköisen asioinnin ratkaisuihin. Karttakäyttöliittymät ovat tulleet mukaan BI-välineiden tarjontaan ja perinteiset paikkatieto-ohjelmistot puolestaan osaavat sulautua osaksi asiakkaiden toiminnanohjauksen ratkaisuja.

Tuotekehityspäällikkö Klaus Vesama Kauppalehdestä kertoi esityksessään miten Kauppalehden Tietopalvelut ovat laajentuneet paikkatieto-ominaisuuksilla. Sito Oy:n toteuttamalla ratkaisulla kiinteistöhausta on mahdollista hakea yli 2,5 miljoonan kiinteistön tietoja reaaliajassa. Tietopalveluiden asiakkaita ovat mm. kiinteistövälittäjät, viranomaiset, pankit ja lakiasiaintoimistot. Karttapalvelun avulla oikean kiinteistön löytäminen on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin aikaisemmin. Palvelusta voi hakea tietoa esimerkiksi lähialueiden toteutuneista kauppahinnoista tai kiinteistöjen rajoista ja rajapyykeistä. Uutena asiana on Siton kanssa yhteistyössä palveluun tuotu myös ajantasaisia asemakaavoja kaavamääräyksineen sekä rakennuspiirustuksia.

Tietojohtamisen trendeistä kertoi myös Esrin Ilkka Suojanen, joka summeerasi sekä valmistavan teollisuuden että kaupan alan toimijoiden tapoja hyödyntää paikkatietoa paitsi tuotannossa ja logistiikkaketjuissa niin myös markkinoinnin tukena. HeadPower Oy:n toimitusjohtaja Antti Jukarainen puolestaan kertoi kuinka Dimenteq Oy:n toteuttama paikkatietopohjainen toiminnanohjaus tarjoaa työkaluja jokapäiväisissä työnohjauksen päätöksentekotilanteissa.

Teollinen internet kohtaa paikkatiedon

Seminaarin viimeinen teema käsitteli tulevaisuudennäkymiä otsakkeella Seuraava askel. Jakson avasi IBM:n innovaatiojohtaja Ville Peltola, joka kertoi kognitiivisen tietojen käsittelyn aikakaudesta. Esityksessään Ville valotti IBM:n tutkimuskeskuksen hankkeita tietämyksen käsittelystä ja niiden liitoksista paikkatietoratkaisuihin.

Location Busines Forum 2015 päättyi innostavaan esitykseen CGI Suomi Oy:n toteuttamasta Helsingin Bussiliikenne Oy:n paikkatietoratkaisusta. Tekninen johtaja Michael Andersson kertoi kuinka teollisen internetin menetelmiä hyväksikäyttäen yhtiön koko kuljetuskalusto on nyt varustettu tiedonkeruujärjestelmillä. Linja-autojen kulkemat matkat taltioidaan jatkuvasti ja tiedonkeruuratkaisu kerää ajoneuvon antureista myös laajasti muuta oheistietoa, kuten tietoja ajoneuvon polttoaineen kulutuksesta, kuljettajan ajotavasta sekä kelitietoja ja jarrutuspaikkoja.

Kerätyn datan avulla pystyttiin ensimmäisenä toimintavuonna säästämään jo viisi prosenttia polttoainekuluista ja edelleen toisena toimintavuonna saavutettiin vielä kolmen prosentin lisäsäästöt. Kuljettajille pystytään antamaan jatkuvaa palautetta ajosuorituksista ja näin on päästy merkittäviin kustannussäästöihin. Yksin ylimääräisen tyhjäkäynnin vähentäminen tarjoaa yritykselle satojen tuhansien eurojen vuosittaisen säästömahdollisuuden.

 

Juha Saarentaus

Kirjoittaja toimii FLIC:n puheenjohtajana

 
 
PageLines