Digitaalinen Suomi tarvitsee virtuaalisen käyttöliittymän

Posted · Add Comment

Autonomiset autot tarvitsevat 3d-kartat

Kun autonomiset autot ilmestyvät katukuvaamme, miten ne osaavat navigoida? Klassinen autonavigaattorin kartta ei tule riittämään, vaan tullaan tarvitsemaan aivan eritasoinen digitaalinen infrastruktuuri eli dynaamisesti päivittyvä aito 3-ulotteinen malli rakennetusta ympäristöstämme sekä reaaliaikaiset liikenne-, pysäköinti yms. tiedot. Miten muuten auto voisi löytää tiensä Stockan parkkihallin kerrokseen P3? Ei mitenkään. Tämähän ei tapahdu tänä eikä ensi vuonna, mutta se tapahtuu. Suomessa meillä olisi mahdollisuus olla ajoissa liikkeellä ja yhteisvoimin rakentaa tarvittava tietoinfra kuntoon. Tämä asia löi tajuntaani kunnolla luettuani erinomaisen artikkelin, joka ilmestyi Detroitin älyliikenneapahtuman aikoihin syyskuussa: www.automnews.com/?p=49969.

Miksei uusia älyliikennepalveluita synny?

Moni on ihmetellyt miksei Suomeen synny riittävästi oikeasti hyödyllisiä digitaalisia palveluja esimerkiksi liikkumisen tueksi. Väitän, että suurin este on kunnollisen tietoinfrastruktuurin puuttuminen. Palveluiden perustana tarvittavat tietokannat ovat joko olemattomat, ne ovat rikki, tai vähintään ne vaihtavat muotoaan kun kunnanraja ylitetään. Esimerkki: ei ole olemassa kattavaa tietokantaa siitä missä liikennemerkit ovat, puhumattakaan missä kunnossa ne ovat.

Kun Suomi kuitenkin haluaa nousta eturiviin vaikkapa älykkäässä kaupunkikehityksessä ja liikenteessä, on syytä koota rivit ja pistää pystyyn sellainen tietopohja, joka tämän mahdollistaa.

EU näyttää suuntaa

Euroopan Digitaaliagendassa tarve avoimelle kaupunkimallille on onneksi auki kirjoitettuna: ”The concepts of BIM should be extended to regional and urban planning. It could then serve as a shared knowledge resource for an area, forming a reliable basis for life-cycle analysis, user-driven business process development and value-creating decision-making.”

Suunta on siis selvä, ja mm. Saksassa ja Hollannissa ollaan jo määrätietoisesti ja kaupunkivetoisesti pystyttämässä yhdenmukaista kaupunkimallia, joka toimii avoimena palvelualustana kaupunkisuunnittelulle, palo- ja pelastustoimelle sekä monelle muulle viranomais- ja bisnesprosessille.

Maanmittauslaitos ja kaupungit vetureina ?

Samaan aikaan Suomessa Maanmittauslaitos miettii millainen tulisi olla tulevaisuuden maastotietojärjestelmä. Minäpä ehdotan: sen tulee olla koko Suomen kattava 3-ulotteinen avoin tietomalli, joka tarkentuu kaupungeissa niiden omilla tarkemmilla malleilla. Realismia lienee se, että Suomea vetää aluksi muutama alue (kuten Espoon T3 -alue), joille syntyy alueellinen tietomalli ja joilla sen hyödyt alueen hallinnon tehostumiseen, innovaatioiden syntyyn ja kansalaisten osallistamiseen todennetaan.

Espoo onkin T3-alueella parasta aikaa osoittamassa miten avoin kaupunkimalli konkreettisesti palvelee kaupunkikehitystä ja sen ympärille rakentuvaa innovaatiotoimintaa ja kansalaispalveluja. Kuten Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan pj. Markku Markkula on osuvasti todennut: älykäs kaupunki tarvitsee virtuaalisen käyttöliittymän.

Mitä hyötyä kaupunkimallista?

Mutta onko avoimella kaupunkimallilla hyötyä ja merkitystä muualla kuin digitalisoituvassa liikenteessä, josta tämän blogin avasin?

Selvin ja ilmeisin käyttötarkoitus on kaupunkisuunnittelussa, jossa Jarmo Suomisto (Helsinki, KSV) on aitoa tietomalliajattelua komeasti edistänyt ja Kalasatamassa sitä jo jalkauttamassa: suunnitelmien visualisointi, valaistustarkastelut, melutarkastelut, energiatehokkuuslaskenta, aurinkoenergiatarkastelut, turvallisuusanalyysit ja kaavataloudelliset tunnusluvut – nämä ovat koko ajan käytettävissä suunnittelun edetessä.

Lähitulevaisuuden rakennuslupa ei ole enää kasa paperia. Se on palanen tietomallia, joka toimitetaan sähköisen asiointipalvelun kautta kaupungin rakennusvalvontaan, jossa rakennusvalvoja upottaa kohteen kaupungin malliin, tuottaa siitä erilaiset tarkastelut ja jos kaikki näyttää vihreää, muuttaa rakennuksen statukseksi ”hyväksytty” ja toimittaa tiedon hakijalle. Näin malli täydentyy, ja se ei ole enää 3- vaan 4-ulotteinen, sisältäen aikaulottuvuuden.

Palo- ja pelastustoiminta voisi harjoitella toimintaa tietomallissa, ilman että tarvitsee ajaa paloautoa tallista ulos ja käydä kokeilemassa mihin ikkunaan tikkaat ylettävät tai mistä raosta paloauto mahtuu menemään.

Energia-ala, teleoperaattorit ja muut johdonomistajat ovat juoksemassa kasaan omaa JohtoGML-standardia, jonka myötä 3-ulotteinen johtoverkosto on tuotavissa osaksi kaupunkimallia, mikä taas mahdollistaa kokonaan uudenlaisia tietopalveluita suunnittelijoille ja rakentajille.

Kun kaikki uudet rakennukset, infrarakenteet ja kokonaiset kaupunginosat jo alkumetreillä nykyään suunnitellaan tietomallipohjaisesti, olisi kaupunkien mahdollista linjata että ne tehdään aina samoilla spekseillä ja että niiden alueella toimitaan koko elinkaaren ajan tietomallipohjaisesti. Yhtä helppo on nähdä että 2-ulotteisen kartan ylläpito näillä alueilla käy ajan mittaan tarpeettomaksi. 3d-mallia kun voi katsella ylhäältä päin. Prosessit virtaviivaistuvat, työvaiheita jää pois, säästetään rahaa, laatu paranee.

Miten voisimme edetä?

Vaikka hyödyt ovat ilmeiset, siirtyminen tietomallipohjaisiin prosesseihin ei voi tapahtua yön yli, koska se muuttaa prosesseja esim. kaupungin eri organisaatioissa aivan oleellisesti. Mutta siirtyminen voi tapahtua hallitusti ja asteittain, esimerkiksi ottamalla tietomallipohjaisuus käyttöön aluksi vain uudiskaupunginosissa. Jokaisen kaupungin tilanne on erilainen, ja siksi ihan ensiksi on syytä laatia kunnollinen tietomallistrategia.

Kaupunkimalli, ja siitä edelleen laajennettu ”Suomi-malli” tulee olemaan keskeinen palvelu- ja innovaatioalusta, jonka kautta viranomaisprosessit hoidetaan tehokkaasti, ja joka mahdollistaa uudet innovatiiviset palvelut.

Teknologiaa, standardeja (CityGML, IFC, IM3, …), ajattelumalleja (level of detail 1,2,3,4) on olemassa, niitä ei tarvitse keksiä.

Tämän vuoden aikana Sito tulee kutsumaan kaikki keskeiset toimijat tilaisuuteen, jossa pyritään saamaan aikaan konkreettista yhteistoimintaa, joka tähtää avoimen koko Suomen tietomallin syntyyn. Sen aikaansaaminen on mielestäni edellytys suomalaiselle innovaatiotoiminnalle ja kilpailukyvylle. Tarkkailkaa postianne 😉

Kari Tuukkanen

Director, Digital Services, Sito Oy

 
 
PageLines